Brasilia lahestyy, loppusuora haamottaa, unia

Brasilia lahestyy, loppusuora haamottaa, unia

Pe.5.1.2018 (pva 49), edelleen Atlantilla

Alamme olla taas ihmisten ilmoilla. Brasilian rannikkoa ei viela nay, mutta jo aamulla laivaa kiertamaan oli ilmestynyt valkosia merilintuja. Ne liitelevat ymparillamme ilmeisesti laivan aiheuttamista ilmavirroista nostetta saaden ja tekevat valilla syoksyja mereen pyydystaakseen pinnalla silloin talloin yha kiitavia lentokaloja. Saa on hyvin lammin. Laivan metallinen kansi hohkaa. Ulkona paisteessa puolen paivan aikoihin seisoessaan huomaa, etta varjo on kadonnut johonkin. Sen loytaakseen taytyy katsoa alas, jalkojensa juureen. Aurinko nimittain paistaa suoraan paan ylapuolelta.

Atlantin ylitys paattyy aikaisin huomenaamuna. Meidan pitaisi tuolloin saapua Vitorian satamaan, joka on Brasilian pysahdyksista ensimmainen. Toinen on Rio, joka on vuorossa maanantaina. Loppumatkan kuljemmekin kuulemma rannikkoa myotaillen, jopa siten etta maa nakyy. Jos kaikki sujuu tismalleen suunnitelmien mukaan, olemme vihdoin perilla Montevideossa torstaina 18.1. Jos arvata pitaisi, olettaisin perille paasyn viivastyvan tuosta jokusen paivan, mutta tuskin kuitenkaan kovin montaa. Aika varma kapteeninkin taytyy aikataulusta olla, silla han kiikutti ruokailumessin seinalle eilen loppumatkan satamapysahdykset tunnin tarkkuudella maarittavan listan. Tallaista paperia meille ei ole naytetty viela kertaakaan aiemmin. Maalin siis taytyy haamottaa jo!

Brasilia ja rannikon laheisyys tarkoittaa myos offline-elaman paattymista. Puhelimissa ei ole ollut kenttaa eika internetiin paasya moneen viikkoon. En esimerkiksi ole voinut mitenkaan varmistaa tai mistaan nahda, ovatko nama kirjoitelmani tulleet edelleen julki kuten niiden piti, tai onko niita kommentoitu. Uutiset ovat jaaneet lukematta ja sosiaalinen media selaamatta. Kokonaisuudessaan tama internetiton aika on kuitenkin sujunut melko kivutta. Alkuun olo oli hieman orpo, mutta muutamassa paivassa yhteydettomaan eloon tottui kylla.

Jo jokunen paiva sitten laivan ilmoitustaululla oli nimilista, johon brasilialaisen mobiilidataliittyman haluavat miehiston jasenet pystyivat ilmoittautumaan. Matkustajillakin on tama mahdollisuus, joten laitoimme innokkaasti nimemme listaan molemmat. Siten ehka jo huomenna voimme taas palata nykyihmisen peruselamaan, eli tuijottamaan mobiililaitteitamme ynna muita ruutuja, oli se sitten hyva tai huono asia. Kirjojen lukeminen ainakin todennakoisesti vahenee, silla se on ollut paaharrastuksemme viimeiset viikot.

Toinen tarkea ajanviete on ollut nukkuminen. Younet ovat lahennelleet monesti kymmenta tuntia. Paivauniakin on ohjelmaan kuulunut, mutta vahemman. Ikkunaton sisahytti on pimea, joka on nukkumisen kannalta etu. Toisaalta hytin ilmastointilaite (jota ilman nukkumisesta ei olisi ylenmaaraisen lammon takia olisi moneen viikkoon tullut mitaan) pitaa aika kovaa hurinaa. Laiva myos keinuu valilla. Monenmoista tarinaa, nitinaa ja kolinaa on myos. Mikaan naista tekijoista ei sinansa ole erityisen hairitseva, mutta yhdessa ne kenties kuitenkin luovat jollain tavalla rauhattoman uniympariston. Siten pitkat younet eivat ehka ole aivan niin hyvaa lepoa kuin ne joissain muissa olosuhteissa voisivat olla. Nukumme kaytannossa aina korvatulpat paassa.

Mista se sitten johtuukaan, olemme molemmat nahneet laivamatkan aikana paljon unia. Hyvia, joskus pahojakin. Ehka outo ymparisto vaikuttaa tahan, ehka muiden virikkeiden ja tekemisen puute. Kiintoisaa on, miten alitajunta tyostaa vanhojakin asioita ja tuo niita esille vahvoissa ja selkeissa unissa. Jos valve-elama on hyvin tapahtumakoyhaa, kenties unimaailma aktivoituu suoranaisille ylikierroksille? Ehka tallaisella laivamatkalla on meditatiivisiakin puolia. Toisaalta kaikenlaisella elamassa pysahtymisella kaiketi on.

 

Sosiaalinen media ja muita linkkejä. Seuraa ja tykkää!

Facebook: www.facebook.com/havaintoja

Instagram: www.instagram.com/havaintoja.matkan.varrelta

Blogi: www.havaintoja.com

Twitter: http://twitter.com/TomiTolli

Matkakirja Havaintoja Afrikasta AdLibris-verkkokirjakaupassa: https://www.adlibris.com/fi/kirja/havaintoja-afrikasta-9789523303102

 



7 thoughts on “Brasilia lahestyy, loppusuora haamottaa, unia”

    • Niinpä! Itse asiassa Atlantin aaltoja katsellessani tuli monestikin mieleen, että taisit monena vuonna juuri tuota sanavalintaa käyttää. Ehkä nyt ymmärrän miksi.

    • Juuri tuolta täällä näyttää, hyvin bongattu. Aika eri näköistä kuin Afrikan satamissa. Vihreää. Ja siistiä.

      Äkkiseltään vilkaistuna näyttää siltä, että kaikki postaukset ovat tulleet perille. Muutaman päivän välein niitä koitin keskimäärin askarrella. Mutta täytyy vielä tutkia ajan kanssa paremmin.

  • Tomihan se lähestulkoon automatkailun ammattilaisena osaa sanoa mikä käytäntö näillä erilaisilla autolautoilla on sen suhteen että voiko sinne omaan autoonsa mennä kesken matkanteon?

    Käytännössä minulla olisi mielessä semmonen hypotaattinen tilanne että jos varaan autolauttamatkan Kanarian saarille manner espanjasta ja laivamatka kestää jopa 2 vrk, niin voiko sinne omaan autoonsa kömpiä yöksi nukkumaan? Vai pitääkö sitä kökkiä jossakin laivan omassa hikisessä kopissa/tuolissa?

    Samalla voisin kysäistä osaatko sanoa kuinka paljon kalliimmaksi tulee jos ostaa pelkän menomatkan ja jättää paluumatkan siinä vaiheessa kokonaan auki. Lisäksi tässä kohtaa kiinnostaa se saaren asukkaiksi rekisteröityneiden kaksoishinnottelu systeemi?

    Eli minkä verran halvemmalla ne saarelle asukkaiksi rekisteröityneet vastaavat autolauttalippunsa saavat?

    • Matkallamme Montevideoon autolla sai käydä, muttei sinne hengaamaan saanut jäädä. Nukkumisesta on siis turha haaveilla, eikä se varmaan meluisassa ja tunkkaisessa ruumassa mukavaa olisi ollutkaan. Kuumakin olisi varmasti tullut.

      Kanarian lautoista en osaa sanoa, mutta epäilenpä että nekin tulevat vielä jonain päivänä kokeilluksi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *