Näin ajettiin

Näin ajettiin

Toivoakseni tämä artikkeli helpottaa blogipostausten löytämistä ja matkan aikajanan hahmottamista. Seuravassa kooste matkan eri vaiheista uusimmista vanhimpaan. Parhaan kuvan kokonaisuudesta saa tutkimalla ensin artikkelikuvassa esitettyä karttaa. Kuva aukeaa omalle välilehdelleen tästä linkistä.

Alkuperäinen ennen lähtöä tehty matkasuunnitelma löytyy täältä.

 

Koko reissu numeroina

Kokonaiskesto: 18.11.2017 – 27.1.2019 (435 päivää)

Autoiltu matka: 81 236 km

Laivoilla matkustettu: 21 000 km (arvio)

Vieraillut maanosat: Eurooppa, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka, Aasia (sekä laivalla myös Afrikka)

Vieraillut maat: 42 kpl

 

Matkan osakokonaisuudet

Siperian halki takaisin Eurooppaan

Ajoimme Euraasian halki takaisin Eurooppaan Syksyllä 2018. Siperiassa oli jo pakkasta ja luntakin välillä satoi. Kaikki Siperian ja Keski-Aasian artikkelit löydät klikkaamalla tästä.

Vladivostok (Venäjä) – Tallinna (Viro)

16.10.2018 – 27.1.2019

22 786 autoiltua kilometriä

 

Tyynemeren ylitys laivalla ja Japani

Jotta auto saatiin Venäjälle, se piti pakata konttiin ja laittaa kontti rahtilaivaan. Me taas ylitimme suuren meren matkustaja-aluksella. Japanissakin ehdittiin piipahtaa. Kaikki Tyynenmeren ylityksestä kertovat artikkeli löydät klikkaamalla tästä.

Vancouver (Kanada) – Yokohama (Japani) – Vladivostok (Venäjä)

15.9.2018 – 15.10.2018

4 300 merimailia (arvio)

 

Pohjois-Amerikka

Kesäinen maantiematka halki Meksikon rajalta Pohjois-Amerikan pohjoisimpiin kolkkiin Jäämeren rannalla Kanadassa ja Alaskassa. Kaikki pohjois-Amerikan artikkelit löydät klikkaamalla tästä.

Kalifornia (USA) – Alaska (USA) – Vancouver (Kanada)

30.6.2018 – 14.9.2018

20 900 autoiltua kilometriä

 

Keski-Amerikka

Keski-Amerikassa on paljon pieniä maita ja ajoimme niissä kaikissa. Loppukeväällä oli kuuma ja Meksiko ajettiin läpi rikkinäisellä tuulilasilla. Kaikki Keski-Amerikan artikkelit löydät klikkaamalla tästä.

Colon (Panama) – Tecate (Meksiko)

13.5.2018 – 29.6.2018

9 850 autoiltua kilometriä

 

Etelä-Amerikka

Vietimme koko alkuvuoden 2018 Etelä-Amerikassa. Lyhyen Etelä-Brasiliaan ja Paraguayhin tehdyn kierroksen jälkeen ajoimme mantereen eteläisimpään pisteeseen Tulimaassa. Pohjoiseen tultiin länsirannikkoa pitkin ja Andeilla seikkaillen. Kaikki Etelä-Amerikan artikkelit löydät klikkaamalla tästä.

Montevideo (Uruguay) – Cartagena de Indians (Kolumbia)

18.1.2018 – 12.5.2018

22 950 autoiltua kilometriä

 

Atlantin ylitys rahtilaivalla

Kuusiviikkoinen laivamatka Euroopasta Etelä-Amerikkaan oli mielenkiintoinen kokemus. Matkalla pysähdyttiin myös muutamassa Afrikan satamassa. Kaikki merimatkan artikkelit löydät klikkaamalla tästä.

Antwerpen (Belgia) – Montevideo (Uruguay)

6.12.2017 – 17.1.2018

6 690 merimailia (arvio)

 

Alkulämmittelyä Euroopassa

Laivan lähtöä odotellessamme kiertelimme muutaman viikon loppusyksyisessä Euroopassa ennen kuin suuntasimme Antwerpenin satamaan. Autoon ehdittiin totutella aina Ukrainassa ja Kroatiassa asti.  Kaikki Euroopan artikkelit löydät klikkaamalla tästä.

Tallinna (Viro) – Antwerpen (Belgia)

18.11.2017 – 6.12.2018

4 750 autoiltua kilometriä

 

Artikkelit valtioittain

Euroopan ulkopuolisia maita käsittelevät artikkelit aukeavat klikkaamalla maan nimeä.

Uruguay

Brasilia

Paraguay

Argentiina

Chile

Bolivia

Peru

Ecuador

Kolumbia

Panama

Costa Rica

Nicaragua

Honduras

El Salvador

Guatemala

Belize

Meksiko

Yhdysvallat

Kanada

Japani

Venäjä

Kazakstan

Kirgisia

Uzbekistan

Georgia

Turkki

 



4 thoughts on “Näin ajettiin”

  • Terve. Näin sinut, Tapani aamutelevisiossa. Siitä innostuneena rupesin lukemaan blogia alusta alkaen. Itsekin jonkin verran reissanneena ja autoihmisenä aihe oli sangen kiinnostava. Hienoa luettavaa. Tarina imaisi täysin siihen maailmaan, jossa matkaa teitte. Vähän ihmetytti tyttöystäväsi vähäinen kommentointi, mutta siihen oli kai syynsä. Olen itse omistanut pari Nissan NV200 autoa ja kunnoitan saavutusta myös sitä kautta, että auto ei varmaankaan ole niitä mukavimpia ja hiljaisimpia matka-autoja, edenkään pakettiautoversiona.
    HIeno kirjoitus ja hieno matka.
    Hyvää jatkoa teille ja kothi uusia reissuja….
    T: Risto Korhonen, Helsinki

    • Tervehdys Risto,
      ja kiitoksia kiitoksista. Mukava kuulla, että blogijutut miellyttivät. Olen kevään mittaan käynyt itsekin niitä läpi, ja uskoakseni tulevaan kirjaan tulevat jutut ovat vielä parempia. Moni blogijteksteistä kun kuitenkin oli kirjoitettu aika nopeasti ja kiireessä. Paljon uusiakin pohdintoja ja tarinoita on luvassa, eli kannattaa pysyä kuulolla.!

      Nissanista, loppujen lopuksi se oli tosi hyvä valinta reissullemme. Erityisesti ketteryys ja henkilöautomaisuus oli kätevää. Tuo äänijuttu on muuten siitä kiinnostava, että takaosaan pedattu peti hiljentää huomattavasti matkamelua. Ihan hämmästyimme, kun jossain välissä ajoimme Nissanilla ilman takana olevia patjoja ja muita tavaroita. Meteli oli niin kova, että luulimme jo autossa olevan jotain vikana.

      Jasmin vähän kammoaa kaikkea julkisuutta, joten siksi halusi olla tausta-alalla. Toisaalta olen kirjoittanut matkablogeja suuremmissa porukoissakin reissaillessa, ja silloin kirjoitustyylini kehittyi tällaiseksi, eli aika omasta näkökulmasta katsovaksi. Se on sitten jäänyt ikään kuin päälle. Ja toisaalta, mitäpä sitä suotta kerran opittua tyyliä suotta vaihtamaan.

  • Kiitos tästä inspiroivasta blogista! Mielenkiinnolla odotan matkakirjaa ja sen kertomuksia. Olemme mieheni kanssa alkaneet rakentaa omasta pakusta retkiautoa, viimekesänä meillä oli pelkät kuormalavat ja patjat, nyt tähtäimessä versio 2 ja yritys tehdä levitettävä sänky sekä oikeasti tilaa tavaroille. Saa nähdä päästäänkö sillä koskaan yhtä mahtavan reissuun kuin te, mutta jos nyt ainakin kuukaudeksi Eurooppaan. Joko teillä on uusi reissu suunnitteilla?

    • Heipä hei ja kiitoksia kiitoksista. On myös mukava kuulla, että kirja herättää kiinnostusta. Näyttää muuten vahvasti siltä, että opus on rajattava alkumatkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, sillä koko setin kirjaamisesta kerralla tulee turhan laaja ja se on kirjoitusurakkanakin turhan iso. Täytyy sitten katsoa, josko seikkailusta tulisi vielä kakkososakin.

      Retkiauto kuulostaa perin kannatettavalta idealta. Jos kyllästytte Euroopassa ajeluun, niin voin lämpimästi suositella Venäjän ja Keski-Aasian suuntaa. Siellä on hienoja paikkoja, ja moneen maahan pääsee jo ilman viisumiakin. On myös suuri etu, ettei pakua tarvitse laivailla mihinkään jos lähtee itään päin. Tietty Venäjän viisumissa on pieni vaiva, mutta kyllä se aina laivausjärjestelyt voittaa.

      Meillä ei ole vielä uusia reissusuunnitelmia. Täytyy nyt toistaiseksi ottaa iisisti, ja se tuntuu ihan sopivaltakin tähän tilanteeseen. Täytyy katsoa, jos jotain pientä ajelua olisi sitten kesällä. Katsastaakin tuo auto täytyisi ennen sitä. Nyt se on seisonnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *