Perillä Japanissa – mietteitä päättyneestä Tyynenmeren ylityksestä

Perillä Japanissa – mietteitä päättyneestä Tyynenmeren ylityksestä

 

La 29.9.2018 (pvä 315), Jokohama (Japani)

Tyynenmeren ylittäneen risteilymme viimeisiin päiviin mahtui pieni määrä draamaa. Tai jos ei nyt ihan draamaa, niin ainakin suunnitelmanmuutoksia. Hokkaidon satamissa ollessamme Japania lähestyi etelästä taifuuni nimeltä Trami. Tästä johtuen kapteeni päätti jättää lauantaiksi aiotun Shimizun satamakäynin kokonaan väliin. Siispä Millennium seilasi suoraan Hokkaidolta tänne Jokohaman satamaan, jossa olemme seisseet koko päivän.

Mikäli luin tiedotteiden ja kuulutusten rivälejä oikein, varsinaista vaaraa ei ollut. Tramikin on kuulemma jo heikentynyt. Huono sää olisi kuitenkin potentiaalisesti saattanut hidastaa vauhtiamme ja kapteeni ei halunnut ottaa riskiä, että viimeisestä satamasta myöhästytään. Se olisi varmaan aiheuttanut melkoisen kaaoksen. Vanhat matkustajat kun pitää saada laivasta ulos aamupäivällä ja uudet sisään jo puolen päivän jälkeen. Siispä yksi satama jätetiin vain karusti väliin.

Tällainen ei kuitenkaan kuulemma ole mitenkään tavatonta. Yksi usemman esitelmän täällä pitänyt vanhempi herrasmies kertoi olleensa esitelmöimässä lukuisilla risteilyillä eri puolella maailmaa, ja nähneensä näillä reissuillaan useita aikataulumuutoksia. Esimerkkinä hän mainitsi Ateenan, jonka kapteeni oli päättänyt jättää pois Välimeren risteilyllä vain, koska kaupungissa oli mielenosoituksia. Tämä lienee tapahtunut maan talouskriisin pahimpina aikoina. Syyt satamien skippaamiseen saattavat siis olla sään ohella myös turvallisuuspoliittisiakin. Ja kapteeni ilmeiseti päättää nämä asiat yksin harkintansa mukaan. Varustamolla ei ymmärtääkseni ole sananvaltaa asiaan.

Nyt kun Tyynimeri on ylitetty, voinee reissua jo pohdiskella hieman. Ensimmäisenä tulee mieleen helppous. Tämä oli tosi kivuton matka, joka olisi voinut olla pidempikin ilman että olisi ruvennut juuri ahdistamaan. Myös Jasmin on tästä samaa mieltä. Yhdeksän kuukauden takaisesta rahtilaivamatkasta Atlantin yli hän ei pitänyt lainkaan. Se oli yhtä tuskaa ja piinaa. Tylsempää kuin mikään, sain kuulla. Ja eihän se mitään tapahtumien ilotulitusta ollut, on se minunkin myönnettävä. Sen sijaan tällä laivalla tekemistä on ollut, eikä aika ole käynyt pitkäksi. Toki puitteet ovat risteilylaivalla muutenkin konttialusta mukavammat ja matkan kestokin vaikuttaa mielikuviin. Matka Belgiasta Etelä-Amerikkaan kesti 45 päivää, tämä taas vain viisitoista. Siinäkin on melkoinen ero.

Raha kiinnostaa yleensä kaikkia. Niin meitäkin, ja olemme pohdiskelleet tämän risteilymatkan kuluja ja verranneet niitä siihen, mitä rahalla saimme. Kommenteissakin niistä on jo jokunen ajatus vaihdettu, joten pohdiskellaanpa lisää. Viisitoistapäiväinen Tyynenmeren ylitys maksoi noin 800 euroa henkeä kohden. Matkan hinta vaihtee hyttityypistä ja varausajankohdasta riippuen, mutta mitenkään tavaton tuo hinta ei ollut. Ei korkea, ei matala. Tyypillinen olisi ehkä oikea sana. Lento Kanadasta Japaniin tai Venäjälle olisi maksanut halvimmillaan noin viisisataa. Sanokaamme vaihtoehtojen eron siis olevan suuruusluokkaa kolmesataa euroa.

Kuten blogia seurailleet tietävät, automme on parasta aikaa merikontissa matkalla Vancouverista Vladivostokiin. Tämä rahtaus kestää noin kuukauden, eikä tähän aikaan voi vaikuttaa oikeastaan mitenkään. Tämä kuukausi meidän oli pakko viettää joka tapauksessa jossain, onhan matkaa tarkoitus jatkaa Venäjällä kun auto vihdoin sinne saapuu. Nyt puolet odotteluajasta meni laivalla. Jos laivamatkan ja lennon erotus (300 euroa) jaetaan risteilyn kestolla (15 yötä) saadaan päivähinnaksi 20 euroa, siis per nenä. Sillä ei olisi elänyt kummoisesti täällä Japanissa, hyvä jos majapaikkaa olisi itselleen saanut. Kanada oli kallis paikka sekin, ehkä jopa Japaniakin tyyriimpi. Kun asiaa miettii tällä tavoin, oli meren ylittäminen risteillen myös taloudellisesti järkevä veto. Sisältyihän paitsi majoitus, myös ruoka hintaan.

Ja tietty, matka oli toki kokemuksenakin kiinnostava ja ehdottomasti tekemisen arvoinen. Panisin tässä kuitenkin painon sanalle matka, sillä sitähän tämä meille oli, matkustamista paikasta A paikkaan B. Useimmille muille laivalla kyseessä oli loma, risteily. Tällaiselle risteilylomalle en ehkä itse lähtisi. Jos risteillä pitää ja lähtösatamaan vieläpä lentää, on ympyräreissun tekevä risteilylaiva varmaan paljon kätevämpi valinta. Mutta meidän tapauksessamme tämä sopi paremmin kuin hyvin yhdeksi palaseksi maailmanypärysreissuprojektin palapeliin. Ei kaduta että risteilimme.

Artikkelikuvassa Jokohama iltavalaistuksessa. Kuva on napattu Celebrity Millenniumin kannelta kohti satamaa ja kaupunkia, juuri ennen kuin aloimme täyttämään lautasiamme laivan iltabuffetissa. Ja kyllä, nyt on taas ähky. Ajatuskaan ei meinaa kulkea kun kupu on niin täynnä. Kovin oli muuten ruokalassa hiljaista. Moni matkustaja taitaa olla kaupungilla. Jokohamassa voi rellestää vaikka miten pitkään, sillä satamasta pääsee sisälle paattiin mihin aikaan yöstä tahansa. Virallisesti meidät häädetään pois laivalta vasta huomenna aamulla. Jotkut kuitenkin lähtivät jo tänään, joka sekin oli mahdollista. Meille tällainen vaihtoehto ei tullut mieleenkään, sillä onhan lipun hinta hyödynnettävä kokonaan. Siksi sille lautasellekin piti laittaa viimeisen illan kunniaksi liikaa ruokaa. Koko rahalla, kuten sanonta kuuluu. Huomenna tämä on kuitenkin ohi ja sapuskastakin pitää jälleen maksaa itse.

Kommenteissa taidettiin kysellä taannoin seurantalinkkiä siihen konttilaivaan, jossa Nissan matkustaa. En tiedä sitä, mutta ajattelin selvitellä asiaa ensi viikolla. Minuakin kiinnostaisi tietää missä päin Aasiaa merikonttimme vaeltaa. Kanadasta se on jo kuitenkin lähtenyt aikaa sitten, jopa ennen meitä.

 

Yksi buffetin monista ruokakaukaloista. Tämä on sieltä terveellisemmästä päästä.

 

Sateista Jokohamaa. Japanissa on hyvin siistiä. Roskaa ei näy missään.

 

Edit 2020 – Koko tarinan automatkastamme maailman ympäri voi lukea kahdesta reissusta kertovasta kirjasta:

Osa 1 Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä
Osa 2 Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 



13 thoughts on “Perillä Japanissa – mietteitä päättyneestä Tyynenmeren ylityksestä”

  • ”Viisitoistapäiväinen Tyynenmeren ylitys maksoi noin 800 euroa henkeä kohden. Matkan hinta vaihtee hyttityypistä ja varausajankohdasta riippuen, mutta mitenkään tavaton tuo hinta ei ollut. Ei korkea, ei matala. Tyypillinen olisi ehkä oikea sana. ”

    Jaa että a/800€? No eihän se matka sillä Luxusristeilijällä sittenkään niin mahdottoman kallis ollutkaan. Luulisi että olisi arvokkaampaakin. Ei ollenkaan kallis jos nuo muut vertailevat laskelmat huomioi.

    Kuvittelin että moinen ylellisyys olisi ollut paljon arvokkaampikin.
    Oli miten oli. Kiva että selvisitte ilman kovempia keikutuksia kuivalle maalle.

    Siellä Tokion seuduilla varmaan riittää ihmettelemistä mm. uusia mielenkiintoisia sähkö-autoja..
    https://www.instagram.com/p/BoUHk_pBbBL/

    • Ihan hyvä hinta tosiaan ja meidän tapauksessamme taloudellisestikin järkevä ratkaisu. Japanissa voisi juuri ja juuri saada jonkun asumuksen kahdelle neljälläkympillä yöltä, mutta ei missään nimessä yhtä hyvää kuin laivan hytti oli.

      Risteilyn hinnasta jäi muuten mainitsematta, että laivalla ei ole pakko ostaa tuon lipun hinnan lisäksi mitään. Asumus ja sapuska sisältyvät hintaan, kuten monesti on tullut kerrottuakin. Silti epäilisin, että juuri kukaan ei selviä parin viikon risteilystä ostamatta jotain laivalta. Ja nämä ekstrat onkin sitten hinnoiteltu aika suolaisesti. Joku 500 dollaria menisi ihan huomaamatta. Nettiyhteys vuorokaudeksi oli viiskymppiä, vaatepussin pyykkääminen sekin viiskymppiä, halvimmat vinipullot neljäkymppiä ja risat, pullo olutta noin kympin. Satamapysähdyksien ekskursiot sitten maksoivat jo useamman satasen. Olsii jännä tietää, miten paljon risteilylaivan kassavirrasta tulee noista kaiken maailman lisäjutuista. Epäilisin, että paljon. Vähän sama metodi kuin rakentamisessa joskus on, eli myydään perussetti halvalla, mutta laskutetaan sitten suolaisesti lisätöistä.

  • Hurrikaaneja ja taifuuneja tuntuu nyt pyörivän joka puolelle, jopa välimerellä Kreikkaan menossa, aivan uusi ilmiö. Tulikin jo mieleen miten te onnistutte välttämään ne. Kyllä se rahtilaivamatka Euroopasta Etelä-Amerikkaan oli matkanne parhaita etappeja. Risteilylaivailua voi harrastaa missä vaan ja eikä siinä näe sitä todellista elämää maailman eri kolkissa, mitä olette hakemassa täällä matkalla eikä mitään turhaa pintaliitoa :).

    Rahtilaivalla näitte uutta, eli millaista on työ ja elämä laivalla ja he ovat siellä jopa 9kk putkeen! Se oli myös ekologinen valinta, kun kulkee rahdin mukana, ei tule mitään ylimääriäsiä lentoja ja hiilijalanjälkiä lisäämään CO2 päästöjä, lämmitämään ilmastoa ja lisäämään tulvia ja hurrikaaneja, hyvä te. Kaikkein parasta oli kuitenkin kuukauden nettipaasto. Tekee ihan hyvää yksi kuukausi miettiä elämän menoa aivan rauhassa, kun ei joku päivitys kilahda jatkuvasti taskussa, niin ettei edes tuntia saa keskittyä rauhassa muuhun. Ettei vaan joku nimeltä mainitsematon olisi käsrinyt vakavista nettivierotusoireista, kun oli yhtä tuskaa ja piinaa 🙂 Itse olisin nauttinut suunnattomasti, kun saa kerrankin olla ihan rauhassa itsensä kanssa, eikä kukaan saa kiinni.

    • Sepon kanssa aivan samaa mieltä laivalla olemisesta, eikä edes Jasminin mielipide saa päätäni kääntymään. Muuallakin kuin laivalla tuo netittömyys voisi silloin tällöin olla hyväksi aika monellekin.
      Hurrikaani sesongilla Karibian risteilyillä reitit voivat muuttua monestikin kun kunnon puhuri osuu reitille. Ei sellaisen kohtaaminen välttämättä vaarallista ole mutta pitää ajatella matkustajien mukavuutta myös.

      Saitteko kontin numeron jossa Nissan matkustaa, silloin asiakkaalla eli teillä pitäisi olla mahdollista seurata kontin matkaa jostain (rahtaajan) nettipalvelusta.

      Pieni vertailu vielä hinnoista; todellinen luksus-junamatka Etelä-Afrikassa Rovos Raililla maksoi n 330e/vrk eli vajaa14e/tunti, sisältäen kaikki ruuat, premium-juomat, majoituksen, hyttipalvelun, pesulan yms yms.
      VR:n matka Helsingistä Tampereelle hinnaksi tulee n 12,50e/tunti, sisältäen istumapaikan.
      Kaikki on suhteellista.

    • Nettipaasto on tosiaan välillä paikallaan. Risteilijälläkin taisi itse asiassa olla viikon pätkä ilman yhteyksiä. Mutta rahtilaivalla tauko oli tosiaan pidempi. Minulle aika taisi olla pisin koko 2000-luvulla. Aiempaa ennätystä piti hallussaan matka Kuubaan jokunen vuosi takaperin. Silloin netittömyys kesti kaksi viikkoa. Tällä reissulla on muutenkin ollut yllättävän paljon katvealueita. Jenkeissä ja Kanadassa oli usein parin päivän pätkiä ilman minkäänlaista puhelinsignaaliakaan. Luulen, että tämä kaikki rauhoittaa jollain tapaa mieltä,. Nyt täällä Japanissa netti on joka ikisessä paikassa, joten heti on jotenkin rauhattomampi olo.

      On totta, että rahtilaivamatka oli varmasti kokonaisuutena tämän reissun ikimuistoisin osuus. Oli todella kiinnostavaa nähdä merimiesten elämää ja hommia. Koko juttu oli minulle aiemmin ihan tuntematonta aluetta, kuten se varmaan useimmille ihmiselle on. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon laivoja ja merimiehiä maailmalla seilaa.

      Selvisimme muuten aika helpolla hurrikaani Tramista. Se kai ylitti Tokion alueen viime yönä, mutta me emme edes heränneet. Tänä aamulla paistoikin sitten jo aurinko ja lämmintä on melkein +30 C.

  • Taas yksi käännekohta matkalla. Saapuminen Etelä-Amerikkaan, Tulimaa, Darien Gap, Jäämeri ja nyt tämä.
    Yritättekö te tavata Pikavuoron sen matkalla? Sekin voisi olla vielä yksi käännekohta ennen saapumista Suomeen.

    • Ajatus tosiaan olisi, että tapaisimme Pikavuoron Kazakstanissa. Jos toden sanon, niin rupesin rupesin pähkäilemään tuota kohtaamista jo kun päätös viedä auto Venäjälle alkoi muotoutua. Ajankohta sopi yhteen niin mainiosti. Mikäänhän ei ole varmaa, mutta sikäli kun viisumit Venäjälle saadaan ja autokin sinne päätyy, niin Pikavuoro on kyllä pakko ajaa kiinni (tai sitä odottaa) jossain Keski-Aasiassa.

  • https://worldcams.tv/cities/tokyo-shibuya-crossing.
    Tuota kun katselee milloin vaan,niin aina on liikettä.

    Vietin muutaman viikon kaverin möklllä,Osaka ,Nara,Wakayaman maisemissa,hieno kokemus.
    Maaseudulla on niin rauhallista.Minä taisin olla kummajainen,pienten Japanilaisten silmissä,mittaa löytyy 190 ja paikalliset tohvelit eivät,kylpylä,ruokapaikoissa ,mahtuneet kuin päkiän osalta tohveliin.

    Matkamuistoksi otin meilläkin tutun tuulikellon,mutta tämä oli tehty hiilestä.Kävimme paikallisessa polttopaikassa,missä tuo puu muuttui erittäin kovaksi hiileksi.En tiedä mitä puu oli,pieni kepakko painoi kuin metallitanko.Hiiltä käyttävät myös kosteuden poistoon.

    Fi kisa Suzuka,menettekö katsomaan,

    Mitä mieltä Jasmin,esim. ruokatarjoilusta.

    • Kovasti on täällä tosiaan ihmisiä ja kaikki (muukin kuin autot) on pientä. Huoneet, vessat, suihkut, pöydät. Ja tietty tohvelit, ekassa hotellissamme oli sellaiset valkoiset, joihin sinäkin varmaan tutustuit. Hämmästyttävän siistiä ja järjestäytynyttä Japanissa silti on. Kai se on vähän pakkokin olla järjestys jos näin paljon ihmisiä asuu pienellä alueella.

      Mielenkiintoinen tuo puuhiilijuttu. Täytyypä pitää silmät auki jos moisiin muistoesineisiin jossain törmää. Japanissa on kyllä kaikenlaista muutakin kummaa, ihan omat juttunsa. F1-kisa jää varmaan välistä. Taitaa mennä vähän rahaa säästellessä tämä Japanin aika. Ruoka on ollut ihan ok, Jasmininkin mielestä. Hän kun pitää sushista ja kalasta yleensäkin, ja oikeastaan kaikesta kummallisesta syötävästä. Täällä kaikkea kummaa syötävää kyllä riittää. Ja onhan täällä paljon länkkärihenkisiä ravintoloitakin.

  • Kappas, auton seurantakartta väittää että auto olisi Hakodaten kaupungissa Japanissa. Ehkä siellä ovatkin auton kuljettajat? 😉

    • Hehe, näin tosiaan on. Seuranta taisi mennä jossain vaiheessa päälle täällä Japanissa. Itse seurantalaite on siis mukana täällä, auto taas kontissa ja käsittääkseni juuri nyt Koreassa.

      • Korea, käytiin samalla reissulla pikaisesti Soulissa. Kaverini opetti erottamaan Japanin ja Korean kirjoituksen. Japsi ei kirjoita O tai 0😂

      • Ne taitavat tosiaan näyttää erilaisilta, kirjoitukset. Itse asiassa juuri jhiljattain juttelin täällä aiheesata ja sain kuulla, että Kiina ja Japani muistuttavat kirjoitettuna toisiaan. Sen sijaan Koren kirjoitus poikkeaa täysin näistä kahdesta muusta. Koreassa kuulemma tehtiin joskus 1500-luvulla pääös siirtyä näihin erilaisiin merkkeihin, eräs japanilainen kertoi.

Vastaa käyttäjälle Tomi Tölli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *