Rahtilaivaelämää – ensimmäiset päivät

Rahtilaivaelämää – ensimmäiset päivät

Pe 8.12.2017 (pvä 21), Tillburyn satama (Englanti)

Laiva lähti lopulta Antwerpenin satamasta yli vuorokausi sen jälkeen kun siihen nousimme ja suuntasi kohti Britanniaa. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on Tilbury. Matka Belgiasta Lontoon kupeeseen ei ole kilometreissä kummoinen, mutta se vei aikaa. Pelkästään Antwerpenin satamasta avomerelle pääseminen vei kuulemma ainakin viisi tuntia. Ensin laivaan piti ottaa Belgialainen luotsi, sitten hollantilainen, sokkeloinen reitti Antwerpenistä kun on hyvin vilkas ja kulkee molempien maiden alueen kautta. Uusi tuntien luotsihässäkkä oli luvassa Thamesjoen suulla. Siellä tosin yksi englantilainen luotsi riitii.

Ensimmäisenä meripäivänä tuuli oli kova, ja matkustajat tai miehistö ei saanut mennä kannelle ilman kapteenin lupaa. Laiva keinui, mutta ei mitenkään mahdottomasti kuitenkaan. Paljon pahempaa merenkäyntiä olen kokenut Tallinnan ja Helsingin välillä useampaankin otteeseen. Mikäli jo tällainen sää aiheuttaa  kannellemenokiellon, ehkei merenkäynin osalta ole luvassa mitään aivan tavatonta jatkossakaan.

Kehnohko sumuinen sää kuitenkin johti siihen, että Tilburyn satamaan pääsyä piti odotella eilen merellä ankkurissa. Olemme siten jo nyt myöhässä alkuperäisestä aikataulusta, mutta toisaalta juuri tämä taitaa olla se rahtilaivamatkustamisen suola. Ehkä tämä on vähän kuin sen erään sketsin lentämistä: säitä ei voi ennustaa ja joskus pelikaani lentää turbiiniin. Pelikaaneja ei vielä tosin potkureissa ole, vaikka välillä tuulekin kovin. On kiintoisaa nähdä, tarkoittavatko alkupään satamaviivästykset automaattisesti matkan venymistä loppupäästä, vai voiko (tai haluaako) laivan kapteeni kiriä aikataulua kiinni avomerellä. Tämä riippuu varmaan monesta asiasta.

Elämä laivalla on alkanut pikku hiljaa hahmottua. Hyttimme on ikkunaton, mutta ei kuitenkaan kaikkein pienin kahdella kerrossängyllä varustettu koppi. Jokaisessa hytissä on myös oma kylpyhuone ja suihku. Mitään risteilyl- tai edes ruotsinlaivatasoa eivät majoitustilat ole. Laiva on rakennettu vuonna 2000, ja sisustus taitaa olla yhä alkuperäisessä asussaan, eli kieltämättä jossain määrin kulahtanut. Mutta kyllä täällä elelemään pystyy, mukavastikin. Jonkinlainen kuntohuonekin laivalta löytyy.

Kaikki hytit näyttäisivät olevan samassa osassa laivaa, joten asumme samojen käytävien varrella kuin miehistökin. Päällystö on itäeurooppalaista alkuperää, miehistö kokonaan Filippiineiltä. Kapteeni vaihtui Antwerpenissä. Vuoronsa lopettanut oli bulgarialainen, uusi taas Latviasta. Molemmat hieman alle nelikymppisiä miehiä. Laivan yleiskieli on murteellinen englanti, jota kaikki keskenään puhuvat. Meitä matkustajia on yhteensä yhdeksän. Kaikki seitsemän muuta ovat ranskalaisia. Koko laivalla ei taida olla yhtään englannin natiivipuhujaa.

Seuraavaksi Grande Brasile suuntaa Hampuriin, jossa viimeiset kontit ja autot lastataan kyytiin. Vasta sieltä suuntaamme Atlantille ja kohti Länsi-Afrikkaa, jossa ensimmäinen eksoottisempi satamapysähdys on Senegalin Dakar. Matka Saksasta Senegaliin vie aikataulun mukaan hieman yli viikon.

 

Laivan kuntosali.
Tilburyn satama. Aurinkoista, mutta perin kylmää.

 

Edit 2020 – Koko tarinan automatkastamme maailman ympäri voi lukea kahdesta reissusta kertovasta kirjasta:

Osa 1 Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä
Osa 2 Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta



8 thoughts on “Rahtilaivaelämää – ensimmäiset päivät”

    • Hehe, taidat olla oikeassa. Mitä itsekin Karibian risteilyalukselta muistan, oli se jossain määrin erilainen kuin tämä paatti. Mutta kiitoksia hyvän matkan toivotuksista ja kiitos samoin!

  • Onnistuuko satamapysähdysten aikana poistuminen satama-alueelta käppäilemään kaupungille? Näkyvät pysähdykset olevan aika pitkiä, osaavatko yhtään sanoa etukäteen milloin jatketaan? (nyt kyllä näkyi irtautuvan Tilburyn laiturista)
    Entä aavalla ulapalla, onko laivan tietoliikenneyhteys myös matkustajien käytössä, eli pääseekö nettiin. Saattaisi tarjota mukavaa vaihtelua maisemien ihailemisen sijaan, ikkunattomasta hytistä.

    • Satamissa pääsee periaatteessa maihin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole mennyt kun autojen kanssa oli vähäbn komplikaatioita. Niitä piti siirrellä, jota piti olla päivystämässä koko päivä Tiburyssa. Katsotaan miten Hampurissa käy.

      Joku tietoliikenneyhteys laivalta ilmeisesti löytyy, mutta en ole vielä saanut selvitettyä asiaa tarkemmin. Ehkä yksisuuntaisten, pelkästään tekstiä sisältävien viestien lähettäminen on mahdollista. Tutkin asiaa. Ehkä saan vielä lähetettyä joitain päivityksiä Atlantiltakin.

  • Mielenkiintoinen kokemus, mitä maksaa ja mistä näistä saa lisätietoa/lippuja? olin vähän aikaa sitten myös Saksassa mutta oli vaikea saada tietoa mistään lautoista, joten menin stenalinesin peruseläkeläislautalla. Englannista lähtee kyllä paljon pitkän matkan risteilyjä ja Italiastakin jonkun verran

    • Verraten kallista lystiähän tämä on. Auton kanssa matka Antwerpenistä Montevideoon maksoi yli 5000 euroa. Jos auton kanssa matkustaa, voin suositella saksalaista matkatoimistoa nimeltä Seabridge (https://www.seabridge-tours.de). Sieltä ostimme liput. Pyysimme tarjouksen myös suoraan laivafirmalta (Grimaldi), mutta hinnoissa ei ollut eroa. Koska Seabridgellä oli nopea ja hyvä palvelu, tilasimme liput lopulta sieltä.

      Rahtilaivamatkustamisesta on tosiaan aika hankala löytää tietoa, sillä homma taitaa olla aika pienen piirin harrastus. Harva haluaa ”tuhlata” aikaa ja rahaa merien yli matkustamiseen, kun lentolipun saa paljon halvemmalla. Mutta pitihän tämä tosiaan kokeilla. Saapa nähdä, mikä fiilis on kun pääsemme noin kuukauden päästä perille.

      • Eikös se ollut niin, että matkan hinta sisältää ruoat? Jos on esim kolme ateriaa päivässä a 10 euroa, tulee siitä kuukaudessa jo n. 1000 eli kahdelle 2000 euroa.
        Kuinka usein hyttien siivous tapahtuu? Onko laivalla saunaa? Jos olisi suomalainen laiva niin varmasti olisi. 😉

      • Juu, täysihoito sisältyy matkan hintaaan. Mistään ei tarvitse laivalla maksaa. Olet aivan oikeassa, että kun tämän laskee mukaan alkaa matkan hinta tuntua huomattavasti kohtuullisemmalta.

        Hyttien siivous, kas kun otit asian esille. Seinällä olevassa paperissa nimittäin lukee, että ne siivotaan päivittäin. Tähän mennessä kukaan ei kuitenkaan ole ilmaantunut hommaa tekemään. Vielä se ei ole pahemmin häirinnyt, mutta jahka pääsemme kunnolla liikkeelle, täytyy ottaa asia puheeksi ellei mitään tapahdu. Ja saunaa ei ole, varustamo kun on italialainen. Paljon Ruotsi-viitteitä laivalta tosin jostain syystä löytyy.

Vastaa käyttäjälle Susanna Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *