Viimeinen vuorokausi merellä

Viimeinen vuorokausi merellä

 

Ke 17.1.2018 (pvä 61), Parana-joella, matkalla kohti Montevideota

Vietimme Zaraten satamassa kaksi päivää. En tiedä miksi pysähdys oli niin pitkä, sillä laivan lastaustoiminta ei näyttänyt sinänsä kovin hektiseltä. Varmaan se olisi nopeamminkin sujunut. Ehkä aika meni paperitöihin, sillä Zarate näytti olevan satama johon pääosa laivassa olleista autoista purettiin. Niitä oli satoja, jos ei yli tuhat. Ehkä kaikkien näiden ruumasta purettujen autojen tarkastus ja paperityöt veivät aikansa, ja vietimme siksi satamassa kaksi kokonaista työpäivää. Aikaa saattoi myös viedä konttien lastaus, joka jouduttiin tekemään Zaratessa laiturijärjestelyiden takia nostureiden sijaan ramppia pitkin laivan perästä, kontti kerrallaan. 

Oli miten oli, yllätyksenä pysähdyksen pituus ei meille kuitenkaan tullut. Tällainen aika oli budjetoitu tähän satamaan jo aivan ensimmäisissä, ennen laivalle nousuamme edeltävissä aikatauluissa. Ennen Zarateen pääsyämme ajattelimme piipahtaa kaupungilla. Se osoittautui kuitenkin hankalaksi, ja satamakin oli syrjässä varsinaisesta asutuksesta. Kun laivalle ilmestyi kaiken lisäksi kaveri joka möi miehistölle ja matkustajille sekä Argentiinassa että Uruguayssa toimivat mobiilidataamiseen sopivat sim-kortit, ei maihin menemiselle ollut enää kaksista syytä. Siispä olimme laiskoja, ostimme viiden us-dollarin sim-kortit ja jäimme laivalle odottelemaan viimeisen meripäivän alkua.

Ihan läpeensä laiskoja emme kuitenkaan Zaraten satamassa kelluessamme olleet. Hyödynsimme laivan matkustajien käyttöön tarkoitettua pesukonetta ja pesimme kaikki pyykkimme. Kävimme jopa autolla ja pykkäsimme myös autolakanat, joten nyt olemme kaikin puolin valmiita ja hyvin huollettuja tuleviin koitoksiin.

Kansimiesten pomo halusi autoamme siirrettävän, jonka teinkin samalla käynnillä ruumassa. Se lähti käyntiin kuin palmun alta, kuten sanonta kuuluu, ilman minkäänlaisia ongelmia. Ranskalaiiset matkustajat olivat siirtäneet autoaan aiemmin ja tarvinneet käynnistyapua. Akku (kuulemma vieläpä ihan uusi sellainen) oli ollut tyhjä. Tällaiset huolet eivät näemmä meitä vaivaa. Nissania oli muutenkin mukava nähdä pitkästä aikaa. Se on jopa kodikkaampi ja tutumpi kuin muistimme. Tuli hyvä mieli. Kyllä me selviämme.

Täällä on keskiviikko aamupäivä ja lähdimme likkeelle juuri äsken, nelisen tuntia myöhässä. Tämä ei kuitenkaan juuri haittaa, sillä alkuperäisen aikataulun mukaan olisimme perillä kahdelta ensi yönä. Voimme olla myöhässä aika monta tuntia ja silti olla Montevideon satamassa aamulla. Ellemme joudu odottelemaan satamaanpääsyvuoroamme, on laivamatka siten ohi huomenna torstaina. Tänään pakkailemme tavaroitamme ja valmistaudumme henkisesti huomiseen. Montevideon satamassa meitä on kuulemma vastassa varustamon agentti, joka auttaa kaikki matkustajat autoineen läpi sataman muodollisuuksien. Tämän kaiken monta kertaa kokeneet ranskalaiset matkustajat pitävät autojen tullausta ja sataman paperitöitä läpihuutojuttuna. Mitään syytä stressiin ei kuulemma ole. Lähtökohtaisesti uruguaylaiset ovat yleensä vain tyytyväisiä ja hengessä mukana, jos turisti heidän pieneen maahansa omalla ajoneuvollaan viitsii vaivautua. Näin meille on kerrottu.

Ajatuksemme on viipyä Montevideossa muutama päivä ja viettää vähän kaupunkilomaa. Majoitusta emme vielä varanneet, koska perille saapumisen tarkka ajankohta on epävarma kunnes olemme laiturissa. Jos jotain, niin tämän olemme viimeisen puolentoista kuukauden merimatkan aikana oppineet. Tarkoituksemme on kuitenkin majoittua johonkin halpaan hotelliin tai guesthouseen ja puhallella hieman. Autoöidenkin aika tulee varmasti vielä. Kun olemme taas sopeutuneet maakravun elämään, suuntaamme Montevideosta rannikkoa pitkin pohjoiseen ja lopulta Brasiliaan. Tällainen on suunnitelma ja siinä pysytään. Ellei sitä sitten ole syytä muuttaa, jolloin sitä muutetaan.

 

Sosiaalinen media ja muita linkkejä. Seuraa ja tykkää!

Facebook: www.facebook.com/havaintoja

Instagram: www.instagram.com/havaintoja.matkan.varrelta

Blogi: www.havaintoja.com

Twitter: http://twitter.com/TomiTolli

Matkakirja Havaintoja Afrikasta AdLibris-verkkokirjakaupassa: https://www.adlibris.com/fi/kirja/havaintoja-afrikasta-9789523303102

 

 



6 thoughts on “Viimeinen vuorokausi merellä”

  • Hellou. Loysin tälläisen teidän reissusivun.Mielenkiintoista.Täytyy ruveta seuraamaan.Ja hyvää matkaa.Timo.M

  • Pitikin kysyä oletteko päässeet käymään autolla ja onko se kunnossa ja ylipäätään laivassa. Ja selvisihän se nyt.

    Laivamatkan päättyminen on ensimmäinen käännekohta matkalla vaikka se ei varsinaisesti ole vielä alkanutkaan. Seuraava lienee käännös pohjoiseen Patagoniassa.

    • Autolle olisi päässyt käymään matkan aikanakin, mutta tätä varten olisi pitänyt aina vaivata miehistöä. Kun sen kummempaa asiaa ei ollut, emme tulleet sitten suotta siellä ravanneet. Hyvin oli tosiaan auto matkan kestänyt. Kovin pölyinenkään se ei edes ollut. Odotin pahempaa.

      Laivamatkan päättymisestä alkaa tosiaan matkan uusi vaihe. Tulimaassa pohjoiseen kääntyminen saattaa tosiaan olla seuraava. Viimeistään tällainen uuden vaiheen alkaminen tapahtuu Kolumbian ja Panaman välillä. Siihenhän tarvitsemme kuljetuksen, ja tuon merimatkan menestyksekäs onnistuminen ja pääseminen Panaman puolelle on varmasti taas omanlaisensa kulminaatiopiste ja onnistumisen elämys.

  • Täällä kiinnitetään turvavyöt (henkiset) ja aloitetaan säännöllisempi seuraaminen. Turvallista matkaa sanoisivat Jarno ja Alpo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *