Autolla maailman ympäri – mitä maksoi?

Yleisin kysymys, jota minulta meidän viimevuotisesta matkastamme kysytään, on se ehkä kysymyksestä ilmeisin: mitä tuollainen keikka sitten maksaa? Olen tähän vastannut asti aina, etten tiedä. Se ei ole kovin hyvä vastaus. Sitä paitsi tietenkin meillä joku käsitys kustannuksista on ollut, aika hyväkin, mutta jotenkin tilien tutkiminen on ollut minulle vastenmielistä. Liekö ollut jonkinlainen puolustusmekanismi.

Taannoin joku kysyi asiaa taas (taisi olla Oodissa), ja kun tapani mukaan kiertelin ja kaartelin, vastasi vieressäni ollut Jasmin meidän molempien puolesta. Noin 40 000 euroa, sanoi hän. Tämä taisi toimia jonkinlaisena kimmokkeena, sillä asia jäi vaivaamaan minua ja lopulta päätin tutkia matkan aikaisia tiliotteita. Niistä saa aika hyvän käsityksen siitä, paljonko rahaa matkan aikana meni. Kaikki raha kun kuitenkin kulki tilien kautta, eikä sitä kulunut tuona ajanjaksona juuri muuhun. Tai no, kului, mutta kokonaisuutta ajatellen ne kulut olivat verraten pieniä.

Jasmin oli täysin oikeassa. Oikea vastaus tosiaan on hieman yli 40 000 euroa.

Summa sisältää kaiken kahdelta ihmiseltä, mukaan lukien merien ylitykset sekä autolle että meille, sekä polttoaineet. Auton hankintahintaa tai sen muutostöitä en laskenut mukaan. Aivan tarkka tuo luku ei ole, sillä en jaksanut ruveta perkaamaan tilejä suurennuslain kanssa. Jotain pientä siitä saattaa puuttua, mutta sitten toisaalta, jotain pientä ylimääräistäkin siinä on.

Mihin raha sitten meni? Kaksi tärkeintä yksittäistä rahareikää olivat:

• Merimatkat (Atlantin ylitys, Karibianmeri Kolumbiasta Panamaan, Tyynimeri) autolle ja meille: noin 13 400 euroa
• Polttoaine (diesel): noin 4000 euroa

Loput, eli vajaa 25 000 euroa, menivät meidän elämiseen ja olemiseemme. Jokunen autovakuutus ja muu hallinnollinen kulu tuohon toki sisältyy. Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kanadan autovakuutus, sekä Venäjän monikertaviisumit olivat kalliita. Mielestäni summa on kuitenkin jopa yllättävän kohtuullinen kahdelle ihmiselle, kestihän matka hieman yli vuoden ja sisälsi maksullisia yöpymisiä oikeastaan jokaisessa kaupungissa, jossa pysähdyimme. Autoelämä taas oli halpaa, joka tasasi tilejä.

Polttoainekulut eivät olisi oikeastaan voineet olla pienemmät, sillä auto kulutti vain 6 litraa sadalla kilometrillä. Monen suuren matkamoottoripyörän kulutuslukematkin ovat samankaltaisia, ja me saimme kuskattua samaan rahaan mukanamme omaa makuuhuonettamme. Autovalinta osui nappiin. Ja autohan meillä tosiaan vieläkin on. Ei siitä voi luopua. Liikaa tunnearvoa. Siinä mielessä auton hankintaan menneet rahat eivät ole menneet hukkaan.

Kannattiko? Ehdottomasti kannatti. Vaikka summa saattaa tuntua suurelta, sitä pitäisi verrata normaalina arkivuotena kuluneeseen rahamäärään. Niitä kulujahan meillä ei ollut. Arkemme oli matkustamista. Kun tällaisen vertailun tekee, eivät luvut enää olekaan niin tavattomia.

Muistutuksena vielä, että kerron matkastamme huomenna maanantaina 21.10. Leppävaaran Sellon kirjastossa. Tilaisuus alkaa kello 17 ja pidetään kirjaston aulassa sijaitsevalla lavalla. Sisään voi siis huoletta haahuilla myöhässäkin. Tarkemmat tiedot löytyvät Sellon kirjaston sivuilta täältä. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä maksa mitään.

Ja tietty, matkasta kertovan kirjan voi edelleen tilata Bookyn verkkokirjakaupasta. Isänpäivä, ja joulukin, lähestyvät. Kovakantisena opus on helppo paketoida!

Artikkelikuva on Uzbekistanista, jossa oli paljon seteleitä, eikä nollia säästelty. Kasassa on muistaakseni sadan dollarin arvosta paikallista valuuttaa.

—

Edit 2020 – Koko tarinan automatkastamme maailman ympäri voi lukea kahdesta reissusta kertovasta kirjasta:

Osa 1 Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä
Osa 2 Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta