Uusia vastoinkäymisiä Guatemalassa

Uusia vastoinkäymisiä Guatemalassa

 

Pe 8.6.2018, El Remate (Guatemala)

Kaikkea sitä voi sattua, vaikka todennäköisyydet olisivat kuinka pienet. Tänään luonto kosti autoilijalle. En tiedä miksi se valitsi meidät, mutta niin vain kävi.

Ajelimme yhdeksän maissa aamulla kaikessa rauhassa kohti pohjoisempaa Guatemalaa. Radio soitti peruslatinohumppaa. Jostain syystä Guatemalan syrjäisemmillä seuduilla parhaiten kuuluvat radiokanavat ovat usein uskonnollisia. Sanoituksissa esiintyvät kristilliset termit, vaikka musiikki sinänsä ei maallisemmista asemista poikkeakaan. Ehkä näillä kanavilla on enemmän resursseja ja siten enemmän lähetystehoa. Yhtäkkiä jysähti. Säikähdimme kovin. Kaikki oli kuin sadasosasekuntia aiemmin, auto kulki tasaisesti ja radiossa laulettiin hallelujaa. Todellisuus oli kuitenkin muuttunut. Tuulilasi oli nimittäin rikki, eikä siitä nähnyt enää kunnolla läpi.

Laitoin hätävilkut päälle ja pysähdyimme tien sivuun. Nousimme ulos autosta ja tujotimme Nissanin keulaa. Tie oli metsäinen ja puut kurottivat sen ylle. Kimppuumme oli käynyt mango. Se oli tippunut lehvästöstä juuri meidän kannaltamme väärään aikaan ja osunut tuulilasiin, keskelle kuljettajan näkökenttää. Nyt lasi oli pahasti rikki ja mango möllötti yhä konepellin ja tuulilasin välisessä pyyhkijäkourussa. Pehmeäkin hedelmä saa näemmä aikaan pahaa jälkeä kun siihen sattuu törmäämään 80 – 90 kilometrin tuntinopeudella.

Totesimme tilanteen ja jatkoimme matkaa. Rikkoontuneelle lasille ei pystynyt tekemään mitään tien sivussa. Ehkä seuraavassa kylässä olisi korjaamo, ja ihme kyllä, sellainen sieltä löytyikin. Paikka oli yllättävän suuri ja ammattimainen. Meille oltiin kovin ystävällisiä. Seuraavan tunnin aikana korjaamon kaverit soittelivat lukuisia puheluita. Auton mallia tarkennettiin moneen kertaan ja runkonumeroa tavailtiin puhelimeen. Valokuvakin autosta jossain vaiheessa otettiin ja lähetettiin Whatsapilla johonkin, kaiketi Guatemala Cityyn, maan pääkaupunkiin. Selvisi monia asioita. Yksi niistä oli se, ettei meidän autoamme ole ikinä myyty Guatemalassa. Siten uuden tuulilasin hommamminen maahan olisi hyvin työläs urakka. Lopulta korjaamon englannintaitoinen kaveri kertoi huonot uutiset: he eivät voisi auttaa. Joku varaosamies oli sanonut uuden lasin tilaamisen kestävän kolme kuukautta. Emmekä me tietenkään voi kolmea kuukatta odottaa.

Oli siis jatkettava matkaa. Kuljettajan kohdalla tuulilasin yläreunassa on pieni ehjempi alue, josta on vähän parempi tähystää mitä edessä tapahtuu. Penkin selkänojan pystyyn nostamalla ja monin kerroin viikatun huovan päällä istuen korkeus on jotenkin sopiva ja välistä näkee jotenkin ulos koko ajan kurkottelematta. Näin etenimme jo pari sataa kilometriä tänään, vaikka ei se kovin rentoa ja mukavaa ollut. Juuri huonommasta kohdasta lasi ei olisi voinut hajota. Apukuskin puolelle osusessaan mango ei olisi juuri etenemistä hidastanut. Mutta minkäs teet, se osui mihin se osui.

Seuraava toivomme on Belizessä, jonne ajamme jo huomenna. Alkuperäisenä ajatuksenamme oli vierailla Guatemalan Tikalissa, joka on yksi kuuluisimmista Maya-kultuurin rauniokaupungeista. Se taitaa jäädä nyt väliin, sillä Tikalin kierros tarkoittaisi noin 80 lisäkilometriä. Belizen pääkaupunkiin Belize Cityyn on taasen täältä matkaa noin 190 kilometriä. Rikkinäisellä lasilla ei viitsi ajella yhtään ylimääräistä. Paitsi ettei sen läpi oikein meinaa nähdä mitään, saattaa se tulla jossain vaiheessa kokonaan syliin. Suurta toivoa en tosin Belizeenkään lasin suhteen laita, sillä maa on pieni ja syrjäinen, kuulemma hyvin kalliskin. Suuressa Meksikossa saattaa toivoa jo ollakin. Lyhin reitti Guatemalan tästä osasta sinne kulkee Belizen kautta, joten joudumme joka tapauksessa ajamaan sitä kautta.

Sääli muuten, että tuo kolmasti kirottu hedelmä jäi tien varteen eikä tullut mukaan. Tajusimme asian vasta jälkeenpäin. Se olisi pitänyt tietenkin ottaa mukaan ja syödä jonkinlaisin rituaalimenoin tänään illalla. Sen verran kallis se oli. Epäilisin, että 300 – 500 euroa. Harvoin sitä kuitenkaan noin arvokasta hedelmää pääsee maisemaan. Nyt olisi päässyt. Olisin voinut sitten rapotoida, kuinka kitkerä se lopulta oli.

 

Pahan onnen hedelmä ja tuulilasi ulkoa.

Edit 2020 – Koko tarinan automatkastamme maailman ympäri voi lukea kahdesta reissusta kertovasta kirjasta:

Osa 1 Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä
Osa 2 Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta



13 thoughts on “Uusia vastoinkäymisiä Guatemalassa”

  • Voi reikä! Kaikkea sitä voikin sattua! Eikä uutta tuohon autoon sopivaa tuulilasia saa mailta eikä halmeilta..

    Kaikesta huolimatta kannattaa koittaa suhtautua asiaan niin että olisi sieltä metsästä voinut silmille tulla vähän ikävämpikin ylläri jonka myötä olisi voinut käydä paljon pahemminkin.. Hyvä että ei käynyt.

    Se Nea kirjoitti aika fiksusti kiitollisuudesta..

    Ja ainahan asiaa voi koittaa ajatella huumorilla. Se kirottu mango-hedelmä pakottaa ajamaan hitaammin ja samalla ikäänkuin täydensi sitä teidän auton Stealth-aspektia.. Häiveaspekti alkaa olemaan niin kohdillaan että näkyväisyys häipyi kuskiltakin 🙂

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Mango_(hedelm%C3%A4)

    Lisää ikimuistoista muisteltavaa vanhuuden päiville..
    Ajelkaa varovasti ja nauttikaa ikimuistoisesta matkastanne..

    • Aika rumaa jälkeä tuo mango tosiaan teki. Ei paljon puuttunut,m että se olisi tullut lasista läpi ja kuskin syliin. Mutta tu on hyvä pointti, että saattaa sitä muutakin tulla metsästä eteen, Suomessakin. Ehkä sitä kuvittelee elukoiden olevan kuitenkin jotenkin helpompia, että jotain saattaisi olla tehtävissä. Tämä kyseinen yllätys kun kirjaimellisesti taivaalta, eikä sitä olisi voinut mitenkään väistää. Mikähän muuten on todennäköisyys, että puusta tippuu jotain juuri tuulilasiin. Ei konepellille, ei katolle, vaan juuri lasiin. Siinä ovat olleet tähdet kohdallaan. Varmaan pari sekunnin sadasosaa olisi riittänyt, että tilanne olisi ollut ihan eri.

      • Tiedän tapauksen 80-luvulta jossa vastaantulevan sorarekan lavalta putosi iso kivanmurikka kyydistä juuri semmoisella hetkellä että se tuli vastaantulevan pakun lasista sisään ja osui suoraan kuskia päähän.

        Vauhtia oli molemmilla reilusti joten se oli tasaraha. Loppui sen isän elämä siihen. Elämä osaa olla aika tylyä jos niikseen tulee.

        Ps. Kiitos vuoteenrakennuskuvista.

  • Kylläpäs teki yksi hedelmä pahaa jälkeä! Mutta toisaalta yksi nastarenkaasta irronnut nasta voi rikkoa tuulilasin joten miksei sitten paljon painavampi mango.

    Suomessa auto olisi kaiketi ajokiellossa ja arvaan että jenkkeihin tuolla tuulilasilla ei ole pääsyä. Toivottavasti ei tule ongelmia rennoimmissa maissa viranomaisten kanssa.

    Oletko tiedustellut suoraan Nissanilta missä on lähin merkkikorjaamo?

    • Belizestä näkyy ainakin jonkinlainen Nissanin myymälä ja korjaamo löytyvän. Hienot nettisivut heillä ainakin on. Ehkä menemme katsomaan. Belize Cityssä näkyy olevan myös joku tuulilaseihin erikoistunut liike, jossa joku automatkailija on aiemmi köynyt ja kuhunut kovasti sitä iOverlander-nettisovelluksessa. Sekin on vaihtoehto. Tai sitten sinne Meksikoon…

      Me ajoimme eilen useammastakin poliisistopista läpi, eikä ketään kiinnostanut tuo lasi. Yhdelläkin meinasivat pysäyttää, mutta ilmeisesti kun näkivät ulkomaan rekisterin, huitoivatkin läpi. Epäilen, että kovin suuria vaikeuksia meillä ei viranomaisten kanssa tule lasin takia. Meillä on kuitenkin hyvät selitykset valmiina: viisumikin menisi vanhaksi ennen kuin varaosa Guatemalaan tulisi. Pakko ajaa seuraavaan maahan.

    • Juu, outoa se kieltämättä on. Itsekin muistelen tutkineeni Nissanin valmistusmaita jo ennen reissua, ja huomanneeni tuon Meksikon. Toisaalta vielä suurepi kysymusmerkki on, myydäänkö noita Meksikossa valmistettuja NV kaksisatasia edes siellä, vai menevätkö ne kaikki vientiin. Joka tapauksessa Meksikoon laitamme toivomme.

      • Nissan Meksikon sivuilla ei ainakaan mainita sanallakaan koko NV200:a eli väittäisin, ettei sitä Meksikossa myydä. Mutta onhan se mahdollista, että varaosia kuitenkin saa. Ja jos ei muu auta niin eBayn kautta USAsta näyttäisi saavan tuulilaseja. En tosin tiedä miten on tullausten yms. kanssa, että kauanko sen saamisessa menisi.

      • Saman huomasin itsekin. Ei löydy autoa myytävien listalta Meksikossa. Mutta toivottavasti asia alkaa selviämään nyt alkavalla viikolla. Tuulilasia on jo selvitelty parillakin taholla (kiitoksia selvitelleille), ja nyt meillä on sille varaosanumerokin. Varaosaasioita paremmin tuntevat tahot ovat kertoneet, että ei pitäisi olla mikään ongelma saada mitä tahansa varaosaa merkkiliikeen edustamiin autoihin, ihan missä päin maailmaa tahansa. Se on, jos vain kiinnostuvat meitä auttamaan. Mutta tämä selvinnee ihan pian.

  • Jotkut muistanevat, kun Timo Mäkinen ajoi Jyväskylän suurajojen legendaarisen Ouninpohjan osuuden konepelti pystyssä. Vuonna 1967 vaativan erikoiskokeen alussa konepellin kiinnikkeet pettivät Mäkisen Ministä. Hän ajoi 12 kilometriä erikoiskokeen loppuun konepelti pystyssä – ja kellotti kolmanneksi nopeimman ajan.

    Ehkä teiltäkin onnistuu, kun tyytyy vaatimattomampaan sijoitukseen. Toivotaan kuitenkin, että Meksikosta löytyy!

    • Hehe, vähän tuollaista sissihenkeä on täälläkin kieltämättä ollut ilmassa. Autoa kun pitää ajaa korokkeen (moneen kertaan viikattu huopa) päällä istuen ja jommalla kummalla kannikalla istuen. Keskeltä kun ei oikein näe. Ehkä se on periaattessa lähes sama kuin pelti pystyssä ajeleminen. Ja meille riittävät pistesijat, ei tarvitse kolmanneksi päästä. Maali häämöttää jo! (olettaen että asia todella ratkeaa Meksikon ensimmäisessä merkkiliikkeessä).

  • Jos autoa ei ole myyty Meksikossa, olisi tehtaan pr-osastolta aika hieno ele järjestää lasin vaihto tehtaalla. Siitä saisi Nissan hienoa julkisuutta.

    Jos homma tökkii niin ottakaa yhteys suoraan tehtaaseen. Ei ole ihan jokapäiväistä että eurooppalainen auto liikkuu Meksikossa.

    • Katsotaan miten käy. Eiköhän asia rupea jollain tapaa lutviintumaan kun pääsemme Chetumalin Nissan-liikkeeseen. Se muuten näkyy Googlen katunäkymässä ja ainakin näyttää aika uskottavalta.

Vastaa käyttäjälle Tomi Tölli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *