Laivamatka Montevideoon ohi, auto tullattu ja Uruguayn tieliikenteessä

Laivamatka Montevideoon ohi, auto tullattu ja Uruguayn tieliikenteessä

  Pe 19.1.2018 (pvä 63), Montevideo, Uruguay 45 päivää siinä lopulta meni. Laiva Belgian Antwerpenistä Uruguayn Montevidoon pääsi vihdoin perille eilen aamulla. Me taas pääsimme autoinemme menestyksekkäästi ulos laivasta ja lopulta Montevideon satamasta ilman ongelmia. Kaikki sujui lopulta vallan helposti. Nyt olemme Montevideossa hotellissa ja 

Viimeinen vuorokausi merellä

Viimeinen vuorokausi merellä

  Ke 17.1.2018 (pvä 61), Parana-joella, matkalla kohti Montevideota Vietimme Zaraten satamassa kaksi päivää. En tiedä miksi pysähdys oli niin pitkä, sillä laivan lastaustoiminta ei näyttänyt sinänsä kovin hektiseltä. Varmaan se olisi nopeamminkin sujunut. Ehkä aika meni paperitöihin, sillä Zarate näytti olevan satama johon pääosa 

Ilman Internetia, Sadetta ja ruskeaa vetta, merimiesten tyoehtoja

Ilman Internetia, Sadetta ja ruskeaa vetta, merimiesten tyoehtoja

  Su 14.1.2018 (pva 58), merella, Buenos Airesin (Argentiina) edustalla Brasilian rannikko jai taakse perjantai-iltana ja siina samalla havisi netti. Brasilian sim-kortti ei toimi enaa Uruguayn tai Argentiinan verkoissa, joten joudun taas vaihteeksi palaamaan laivan skandinaavittomalle koneelle. Yhteys on siten jalleen yksisuuntainen ja rajoitettu kuten 

Alas Brasilian rannikkoa, kohti Argentiinaa

Alas Brasilian rannikkoa, kohti Argentiinaa

  Pe 12.1.2018 (pvä 56), Brasilian kaakkoisrannikolla Takana ovat nyt pysähdykset Santosissa ja Paranaguassa, Brasilian satamakaupunkeja molemmat. Kumpaakaan satamaan pääsyä ei tarvinnut juuri odotella, eivätkä pysähdykset olleet pitkiä, oikeastaan vain työpäivän mittaisia. Kontteja siirreltiin pois ja kyytiin, uusia Audeja ajettiin ahkerasti ulos laivasta. Tällaisen autolaivan 

Rio ohoi! (mä lähdin banaanilaivalla pois…)

Rio ohoi! (mä lähdin banaanilaivalla pois…)

Ti 9.1.2018 (pvä 53), Brasilian rannikolla, suuntana Santos Vietimme koko eilisen päivän Riossa. Laiva lastasi ja purki tavaraa satamassa (ei tosin banaaneja kuten Dingon kappaleessa, vaan autoja ja kontteja), ja me matkustajat ynnä kuusi vapaalla ollutta miehistön jäsentä olimme kaupunkikierroksella. Vielä yöllä vettä tuli kaatamalla, 

Brasilian ensimmäinen satama Vitoria, kohti Rio de Janeiroa

Brasilian ensimmäinen satama Vitoria, kohti Rio de Janeiroa

   Su 7.1.2018 (pvä 51), Brasilian rannikolla matkalla kohti Rio de Janeiroa Saavuimme siis aikaisin eilisaamuna Brasilian ensimmäiseen satamakaupunkiin nimeltä Vitoria. Tästä eteenpäin seurailemme Brasilian rannikkoa palaamatta enää avomerelle. Atlantista päästiin siis yli kunnialla. Huomenna vuorossa on Rio de Janeiro, jossa olemme koko päivän ja 

Brasilia lahestyy, loppusuora haamottaa, unia

Brasilia lahestyy, loppusuora haamottaa, unia

Pe.5.1.2018 (pva 49), edelleen Atlantilla Alamme olla taas ihmisten ilmoilla. Brasilian rannikkoa ei viela nay, mutta jo aamulla laivaa kiertamaan oli ilmestynyt valkosia merilintuja. Ne liitelevat ymparillamme ilmeisesti laivan aiheuttamista ilmavirroista nostetta saaden ja tekevat valilla syoksyja mereen pyydystaakseen pinnalla silloin talloin yha kiitavia lentokaloja. 

Sinista merta, lentokaloja, merimiesten ammatillisia puuhia

Sinista merta, lentokaloja, merimiesten ammatillisia puuhia

Ke 3.1.2018 (pva 47), Atlantilla (Brasilian rannikkoa lahestyen) Atlantilla paistaa aurinko. Sinisella taivaalla on jonkin verran valkoisia pilvenhattaroita, mutta Senegalin ja Sierra Leonen rannikoilla piinannut sumu katosi aika pian avomerelle paastyamme. Yleensa myos tuulee, mutta tuuli on miellyttavan leuto eika se edes keikuta laivaa pahemmin. 

Uusi vuosi keskella Atlanttia

Uusi vuosi keskella Atlanttia

Ma 1.1.2018, (pva 45), Atlantilla (kutakuinkin paivantasaajalla) Paasimme vihdoin lahtemaan Sierra Leonen Freetownista lauantaina. Purkua ja lastausta vaikeuttivat laiturin reunassa olleet koydenkiinnityspollarit, joiden kohdalle laivan ramppi piti laskea. Laituri oli sen verran lyhyt, etta alusta ei pystynyt siirtamaan parempaan paikkaan. Freetownin satamaa ei ole selvasti 

Vihdoin edistysta!

Vihdoin edistysta!

Pe 29.12.2017 (pva 42), Freetownin satama (Sierra Leone) Viela eillinenkin kului ankkurissa kelluen kymmenen kilometrin paassa Sierra Leonen rannikosta. Sumussa, rannikkoa tai muita nakematta. Aivan kuin aika olisi pysahtynyt. Kuin olisimme ainoita ihmisia maailmassa. Torstai oli pitka paiva. Pidempi kuin keskiviikko. Jokainen odotuspaiva oli edellista 

Taas ankkurissa, sumua ja hukattuja paivia

Taas ankkurissa, sumua ja hukattuja paivia

  Ke 27.12.2017 (pva 40), merella, Freetownin (Sierra Leone) edustalla Kellumme toista paivaa ankkurissa Freetownin edustalla. Odottamassa. Asiaa pohdiskeltuamme huomasimme, etta olemme tahan mennessa joutuneet odottelemaan joka ikisen sataman edustalla. En tieda onko meilla ollut huono tuuri, vai onko rahtilaivoille tyypillista kayttaa kolmasosa matka-ajasta ankkurissa 

Dakarista, ja kohti Sierra Leonea

Dakarista, ja kohti Sierra Leonea

Ma 25.12.2017 (pva 38), merella, Guinea-Bissaun edustalla Emme selvinneet eilen Dakariin aivan aamukuudelta kuten piti. Viivastys ei kuitenkaan ollut hairitsevan pitka, silla laiva peruutti laituriin ja laski lastausrampin yhdentoista jalkeen aamupaivalla. Rantautumis- ja paperityot valmistuivat sopivasti puolilta paivin syodyn lounaan jalkeen ja olimme vapaat lahtemaan