Brasilia lahestyy, loppusuora haamottaa, unia
Pe.5.1.2018 (pva 49), edelleen Atlantilla
Alamme olla taas ihmisten ilmoilla. Brasilian rannikkoa ei viela nay, mutta jo aamulla laivaa kiertamaan oli ilmestynyt valkosia merilintuja. Ne liitelevat ymparillamme ilmeisesti laivan aiheuttamista ilmavirroista nostetta saaden ja tekevat valilla syoksyja mereen pyydystaakseen pinnalla silloin talloin yha kiitavia lentokaloja. Saa on hyvin lammin. Laivan metallinen kansi hohkaa. Ulkona paisteessa puolen paivan aikoihin seisoessaan huomaa, etta varjo on kadonnut johonkin. Sen loytaakseen taytyy katsoa alas, jalkojensa juureen. Aurinko nimittain paistaa suoraan paan ylapuolelta.
Atlantin ylitys paattyy aikaisin huomenaamuna. Meidan pitaisi tuolloin saapua Vitorian satamaan, joka on Brasilian pysahdyksista ensimmainen. Toinen on Rio, joka on vuorossa maanantaina. Loppumatkan kuljemmekin kuulemma rannikkoa myotaillen, jopa siten etta maa nakyy. Jos kaikki sujuu tismalleen suunnitelmien mukaan, olemme vihdoin perilla Montevideossa torstaina 18.1. Jos arvata pitaisi, olettaisin perille paasyn viivastyvan tuosta jokusen paivan, mutta tuskin kuitenkaan kovin montaa. Aika varma kapteeninkin taytyy aikataulusta olla, silla han kiikutti ruokailumessin seinalle eilen loppumatkan satamapysahdykset tunnin tarkkuudella maarittavan listan. Tallaista paperia meille ei ole naytetty viela kertaakaan aiemmin. Maalin siis taytyy haamottaa jo!
Brasilia ja rannikon laheisyys tarkoittaa myos offline-elaman paattymista. Puhelimissa ei ole ollut kenttaa eika internetiin paasya moneen viikkoon. En esimerkiksi ole voinut mitenkaan varmistaa tai mistaan nahda, ovatko nama kirjoitelmani tulleet edelleen julki kuten niiden piti, tai onko niita kommentoitu. Uutiset ovat jaaneet lukematta ja sosiaalinen media selaamatta. Kokonaisuudessaan tama internetiton aika on kuitenkin sujunut melko kivutta. Alkuun olo oli hieman orpo, mutta muutamassa paivassa yhteydettomaan eloon tottui kylla.
Jo jokunen paiva sitten laivan ilmoitustaululla oli nimilista, johon brasilialaisen mobiilidataliittyman haluavat miehiston jasenet pystyivat ilmoittautumaan. Matkustajillakin on tama mahdollisuus, joten laitoimme innokkaasti nimemme listaan molemmat. Siten ehka jo huomenna voimme taas palata nykyihmisen peruselamaan, eli tuijottamaan mobiililaitteitamme ynna muita ruutuja, oli se sitten hyva tai huono asia. Kirjojen lukeminen ainakin todennakoisesti vahenee, silla se on ollut paaharrastuksemme viimeiset viikot.
Toinen tarkea ajanviete on ollut nukkuminen. Younet ovat lahennelleet monesti kymmenta tuntia. Paivauniakin on ohjelmaan kuulunut, mutta vahemman. Ikkunaton sisahytti on pimea, joka on nukkumisen kannalta etu. Toisaalta hytin ilmastointilaite (jota ilman nukkumisesta ei olisi ylenmaaraisen lammon takia olisi moneen viikkoon tullut mitaan) pitaa aika kovaa hurinaa. Laiva myos keinuu valilla. Monenmoista tarinaa, nitinaa ja kolinaa on myos. Mikaan naista tekijoista ei sinansa ole erityisen hairitseva, mutta yhdessa ne kenties kuitenkin luovat jollain tavalla rauhattoman uniympariston. Siten pitkat younet eivat ehka ole aivan niin hyvaa lepoa kuin ne joissain muissa olosuhteissa voisivat olla. Nukumme kaytannossa aina korvatulpat paassa.
Mista se sitten johtuukaan, olemme molemmat nahneet laivamatkan aikana paljon unia. Hyvia, joskus pahojakin. Ehka outo ymparisto vaikuttaa tahan, ehka muiden virikkeiden ja tekemisen puute. Kiintoisaa on, miten alitajunta tyostaa vanhojakin asioita ja tuo niita esille vahvoissa ja selkeissa unissa. Jos valve-elama on hyvin tapahtumakoyhaa, kenties unimaailma aktivoituu suoranaisille ylikierroksille? Ehka tallaisella laivamatkalla on meditatiivisiakin puolia. Toisaalta kaikenlaisella elamassa pysahtymisella kaiketi on.
—
Edit 2020 – Koko tarinan automatkastamme maailman ympäri voi lukea kahdesta reissusta kertovasta kirjasta:
Osa 1 Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä
Osa 2 Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä
Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta
Nuo Atlantin aallot,nyt toisinpäin kuin muina vuosina.
Niinpä! Itse asiassa Atlantin aaltoja katsellessani tuli monestikin mieleen, että taisit monena vuonna juuri tuota sanavalintaa käyttää. Ehkä nyt ymmärrän miksi.
Hyvinhän postaukset ovat tulleet perille, mutta on mielenkiintoista kuulla ovatko kaikki tulleet vai onko joku hävinnyt matkalla. Satelliitin kautta homma kai toimii.
Laiva on ilmeisestti juuri nyt lähestymässä laituria tämmöisissä maisemissa: https://www.google.fi/maps/@-20.3209127,-40.3300569,3a,75y,193.8h,97.2t/data=!3m6!1e1!3m4!1sbuB_bP_zigpVdzTdvIJP7A!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi
hyvä linkki EsaT.
ajelin googlen autolla pitkin kylää,paljon on betoniaitaa ja teräsaitaa tuolla.
Juuri tuolta täällä näyttää, hyvin bongattu. Aika eri näköistä kuin Afrikan satamissa. Vihreää. Ja siistiä.
Äkkiseltään vilkaistuna näyttää siltä, että kaikki postaukset ovat tulleet perille. Muutaman päivän välein niitä koitin keskimäärin askarrella. Mutta täytyy vielä tutkia ajan kanssa paremmin.
Tomihan se lähestulkoon automatkailun ammattilaisena osaa sanoa mikä käytäntö näillä erilaisilla autolautoilla on sen suhteen että voiko sinne omaan autoonsa mennä kesken matkanteon?
Käytännössä minulla olisi mielessä semmonen hypotaattinen tilanne että jos varaan autolauttamatkan Kanarian saarille manner espanjasta ja laivamatka kestää jopa 2 vrk, niin voiko sinne omaan autoonsa kömpiä yöksi nukkumaan? Vai pitääkö sitä kökkiä jossakin laivan omassa hikisessä kopissa/tuolissa?
Samalla voisin kysäistä osaatko sanoa kuinka paljon kalliimmaksi tulee jos ostaa pelkän menomatkan ja jättää paluumatkan siinä vaiheessa kokonaan auki. Lisäksi tässä kohtaa kiinnostaa se saaren asukkaiksi rekisteröityneiden kaksoishinnottelu systeemi?
Eli minkä verran halvemmalla ne saarelle asukkaiksi rekisteröityneet vastaavat autolauttalippunsa saavat?
Matkallamme Montevideoon autolla sai käydä, muttei sinne hengaamaan saanut jäädä. Nukkumisesta on siis turha haaveilla, eikä se varmaan meluisassa ja tunkkaisessa ruumassa mukavaa olisi ollutkaan. Kuumakin olisi varmasti tullut.
Kanarian lautoista en osaa sanoa, mutta epäilenpä että nekin tulevat vielä jonain päivänä kokeilluksi…
minua on pitkään kiinnostanut nuo rahtilaivat Brasiliaan. mitä kautta selvitit yhtiöitä ja hintoja eli siis laivaan pääsyä käytännössä ja kuinka kauan matka Atlantin yli kokonaisuudessaan kestää? Näistä on hyvin vaikea löytää netissä mitään tietoa.
Rahtilaivatietoa on tosiaan aika hankala löytää netistä. Kun oli tuo auto matkassa, niin meidän oli pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja selvittää asia kunnolla. Lopulta löysimme Sebridge-nimisen saksalaisen matkatoimiston, jonka kautta liput sekä meille että autolle hoituivat helposti. Linkki:
https://www.seabridge-tours.de/html/verschiffung.php?language=english
Saksalaiset keskittyvät pääasiassa ajoneuvojen laivaamiseen, mutta uskoisin heidän pystyvän myymään myös lippuja jalkamatkustajalle. Palvelu oli ainakin meidän tapauksessamme todella hyvää ja kaikki hoitui nopeasti ja englanniksi.
Jos haluat Brasiliaan, niin todennäköisesti paras laivayhtiä on Grimaldi, siis sama jota me käytimme. Se kulkee Euroopasta Etelä-Amerikkaan lähes viikottain. Linkki:
http://www.grimaldi-freightercruises.com/en/
Grimaldilla olivat tosi nihkeitä vastailemaan mihinkään, joten suosittelen Seabridgeä. Hinnat olivat molemmilla samat, mutta saksalaisten palvelu huimasti parempaa.
Matkan kesto riippuu vähän, mutta noin kuukausi siihen kannattaa budjetoida. Hyvällä tuurilla Atlantin yli ja Brasiliaan voisi ehkä selvitä kolmessa viikossa (lähtö Hampurista ja pois laivasta Brasiliassa), mutta silloin pitää käydä tuuri satamapysähdysten kanssa. Niiden kestoa kun ei voi ennustaa. Meidän reissumme Belgiasta Montrevideoon taisi viedä 45 päivää.