Vihdoin edistysta!
Pe 29.12.2017 (pva 42), Freetownin satama (Sierra Leone)
Viela eillinenkin kului ankkurissa kelluen kymmenen kilometrin paassa Sierra Leonen rannikosta. Sumussa, rannikkoa tai muita nakematta. Aivan kuin aika olisi pysahtynyt. Kuin olisimme ainoita ihmisia maailmassa. Torstai oli pitka paiva. Pidempi kuin keskiviikko. Jokainen odotuspaiva oli edellista pidempi.
Tanaan seitseman maissa aamulla kuitenkin alkoi vihdoin tapahtua, luojan kiitos. Sumutorvi tuuttasi kerran herattaen meidat ja laiva lahti liikkeelle. Kuljimme lyhyehkon matkan merelta Freetownin sataman edustalle. Edellinen laiva oli lahtenyt ja laituri oli vapaa. Ihan kaikki ei kuitenkaan ollut ihan kuten piti, silla edellisen laivan purkama rahti oli yha laiturilla. Uuden laivan purkaminen onnistuisi ennen kuin vanhat kontit ja tavarat oli setvitty ja siirretty johonkin muualle. Kapteenin mukaan jokaisesta laiturissa vietetysta hetkesta laskutetaan varustamoa, joten satamaan ei ollut syyta tunkea ennen kuin purkaminen varmasti onnistuisi. Han ei viitsinyt ajaa syytta suotta laituriin tuhlaamaan rahaa.
Siispa odotimme jalleen, talla kertaa nakoyhteyden paassa laiturista. Vihdoin neljan aikoihin iltapaivalla laituri oli saatu siihen kuntoon, etta meidan paattimme suvaitsi siihen ajaa. Rantauduimme ja koydet kiinnitettiin pollareihin. Aluksen takaramppia laskettaessa kuitenkin ilmeni, etta pyorilla liikkuva valtaisan suuri nosturi oli tiella. Sita piti siirtaa. Meni kolmatta tuntia ennen kuin satamasta loytyi oikea henkilo nostokurkea ajamaan. Lopulta sellainen kuitenkin loytyi ja nosturi siirtyi paikaltaan, ihme kylla.
Auringon painuessa horisontin taa ramppi saatiin vihdoin alas ja lastauspuuhat alkuun. Perassa rampilta ajetaan pois autoja (kuten Dakarissa, taallakin ne ovat kaytettyja) ja kaiketi jokunen tyokone. Samaan aikaan keulakannelta puretaan kontteja. Kirjoitan tata paikallista aikaa kymmenen maissa iltasella. Purkaminen ja lastaaminen jatkunevat koko yon.
Toivoakseni paasemme jatkamaan matkaa huomenna. Maihin emme ole menossa. Mita aikatauluun tulee, ei kapteenikaan uskalla enaa lupailla mitaan. Viime paivina ilmaisu ”African time” on toistunut paallyston puheissa usein. Afrikkalainen aika. Elamme sita, joten mikaan ei ole varmaa. Kaikki valmistuu sitten kun se valmistuu. Taman maanosan aikaa kun ei useinkaan taideta mitata kello kadessa.
—
Edit 2020 – Koko tarinan automatkastamme maailman ympäri voi lukea kahdesta reissusta kertovasta kirjasta:
Osa 1 Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä
Osa 2 Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä
Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta