Rengasrikkoja ja maanvyöryjä – kohti pohjoisempaa Perua

Rengasrikkoja ja maanvyöryjä – kohti pohjoisempaa Perua

 

To 5.4.2018 (pvä 139), Acobamba, Peru

Pitkiä ovat olleet nämä Perun kilometrit. Eteneminen on hidasta. Ensimmäiset ajopäivät Cuscon jälkeen olivat tien kunnon puolesta helppoja, sillä asfaltti oli hyvää. Silti keskinopeus jäi alle neljäkympin. Pääasiallinen hidaste olivat jatkuvat ylä- ja alamäet, sekä tien jatkuva mutkittelu. Koko päivä oli oikeastaan pelkkää serpentiiniä, mikä ei olekaan ihme, sillä Perun keskiosa näyttää olevan pelkkää vuoristoa. Näin ollen tietkin kulkevat jatkuvasti vuorotellen ylös vuoren sivustaa sen huipulle, palaten jälleen vastakkaista rinnettä alas laaksoon. Laaksossa on yleensä joku asutuskeskus (jonka liikenne on oma lukunsa), ja tämän jälkeen sama homma toistuu uudelleen ja kiivetään jälleen uuden vuoren laelle jotta jonkun tunnin kuluttua voitaisiin laskeentua sieltä alas. Aamu voi alkaa puolentoista kilometrin korkeudella merenpinnasta, kun taas puolen päivän jälkeen lukema on yli neljä kilometriä.

Perun vuoristoisen maaston varjopuolia ovat maanvyöryt, joita on ollut täällä todella paljon. Välillä tiellä on kiviä, soraa ja muuta mujua lähes jatkuvasti. Välillä tielle tippuneet kivet ovat henkilöauton kokoisia. Isompien tukkojen kohdalla toinen kaista on ollut aina avattu vähintään joten kuten. Muuten meidänkin matkamme olisi jo pysähtynyt ja olisimme joutuneet kääntymään takaisin. Niin emme ole joutuneet vielä (onneksi) kertaakaan tekemään. Ilmeisesti tienpitäjillä on kuitenkin niin paljon hommaa, ettei molempia kaistoja avata ennen kuin kriittiset hommat on tehty, eli liikenne pääsee kulkemaan edes joten kuten. Ja kriittisiä raivaushommia Perun tielaitoksella taitaa riittää aivan jatkuvasti. Ei ole perulaisilla helppoa.

Eilen hyvät tietkin loppuivat, sillä jouduimme jälleen aiemmassa Machu Picchu -jutussani mainitsemani Santa Teresan tien kaltaiselle puoli päivää kestäneelle tieosuudelle. Monin tavoin tämä pätkä oli jopa huonompi, sillä paitsi että tie oli kapea, oli se todella kuoppainen. Jälleen tiputus tien toisella sivustalla olevaan rotkkoon oli välillä satoja metrejä. Ajoittain tien sivussa oli valokuvin varustetuttaja ristejä. Kaikki tiellä autoilleet eivät ilmeisesti ole aina olleet onnekkaita. Huolimatta tämän tieosuuden surkeasta kunnosta ja kapeudesta, sitä käytti myös raskas kalusto. On vaikea ymmärtää, miten linja-autot kaikista kohdista selvisivät, mutta niin ne vain näyttivät tekevän. Välillä hermoja raastoivat myös rekkakohtaamiset. Lähes olemattomalla tiellä vastaamme tuli esimerkiksi jenkkimallinen rekannuppi pitkine perävaunuineen. Sitten rotkon reunalla ihmeteltiin ja peruuteltiin, kunnes ohitus lopulta onnistui muutamien senttien marginaalilla.

Eilistä huonon tieosuuden jatkuvaa rynkytystä korostivat vielä pienimpienkin kylien kohdalle väsätyt lukuiset jyrkät ja korkeat hidastetöyssyt. Kaiken kaikkiaan hyvin väsyttävää ja ärsyttävää ajettavaa. Tärinä, pauke ja jakuvat reiät kostautuivat vihdoin alkuiltapäivästä, jolloin toinen etupyörä puhkesi. Onneksi se tapahtui hyvin lähellä ohittamiseen tarkoitettua levennystä, jossa pystyimme vaihtamaan pyörän olematta muiden tiellä. Kaistoja kun tuossakin kohden oli oikeastaan vain yksi.

Tämä oli muuten reissun toinen rengasrikko. Ensimmäinen minulta jäi muistaakseni mainitsematta, sillä tuoloin oikea etupyörä oli vuotanut jo pitkään ja sanoi lopullisesti sopimuksen irti Bolivian keikkamme jälkeen pohjoisessa Chilessä. Se oli siten ollut odotettavissa. Vaihdatin Aricassa molemmat eturenkaat uusiin, ja nyt rikkoontunut kumi oli toinen noista Chilen rengasliikkeestä ostetuista kiinalaisista, jälleen apukuskin puoleinen eturengas. Sillä lienee huono karma. Reikä on kiven tekemä ja pistemäinen, joten renkaan pystynee tällä kertaa paikkaamaan paikkaamaan. Chilessä rengas oli pelastuksen tuolla puolen.

Maanteissä on omat vaikeutensa, mutta kaupunkiliikenne täällä on oma lukunsa. Näyttää siltä, että Perussa kukaan ei oikein osaa väistämissääntöjä risteyksissä, tai ainakaan niitä noudata. Ruuhkaisiin risteyksiin ajaessaan on joko vain tungettava väkisin sekaan jolloin muut lopulta väistävät, tai vaihtoehtoisesti koitettava kyräillä muiden tielläliikkujien asenteita katsekontaktein ja arvottava sitten, kuka onkaan menossa risteykseen ensimmäisenä ja missä järjestyksessä. Kuvaavaa lienee, että valoristeyksissä on usein myös poliisi, tai joskus jopa kaksi. Liikennevalot eivät yksinään riitä. Tarvitaan myös joku, joka puhaltaa voimallisesti piliin ja viittoo ankarasti niille joiden on aika mennä, ja toisaalta myös niille, joiden pitää pysyä paikallaan. Kesti hetken ennen kuin hoksasin, mistä aiemmin näkemästäni tämä kaikki minua muistutti. Egypti. Siellä meno liikenteessä oli aika samankaltaista, aina ärsyttäviin ja tiheästi esiintyviin hidastetöyssyihin asti.

Lopuksi vielä Cuscoon, johon palasimme Machu Picchun reissumme jälkeen. Reissun mittaan tapanamme ollut tavata paikallissuomalaisia jos siihen on ollut mahdollisuus. Sattumoisin tähän tarjoutui tilaisuus myös Cuscossa, jossa tapasimme pitkään mantereella sauneeseen Jariin, joka pyörittää kaupungissa matkatoimistoa ja majataloa perulaisen vaimonsa kanssa. Siispä jos joku suunnitelee matkaa Etelä-Amerikan näille seuduille (Peru, Ecuador, Bolivia, Argentiina tai Chile), muttei oikein tiedä mistä aloittaa, niin ottakaahan yhteyttä Jariin. Neuvoja ja palvelua saa selvällä suomen kielellä ja suomalaisella mentaliteetilla. Yhteyden saa vaikka Facebookin kautta tämän linkin takaa: Jari Äijö. Kahdellatoista eurolla saa Cuscosta paitsi oman huoneen, myös aamupalaksi kaurapuuroa ja mainiota kahvia. Kokeilimme, siis tiedämme. Kokeilkaa tekin. Machu Picchun reissukin järjestyy varmasti Jarin kautta pienemmin selvittelyin kuin meidän reissumme.

 

Matkan toinen rengasrikko. Renkaan vaihto sujuu jo rutiinilla. Varttia kauemmin siihen ei juuri mene.

 

Edit 2020 – Koko tarinan automatkastamme maailman ympäri voi lukea kahdesta reissusta kertovasta kirjasta:

Osa 1 Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä
Osa 2 Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta



10 thoughts on “Rengasrikkoja ja maanvyöryjä – kohti pohjoisempaa Perua”

  • Kannattaisiko vaihtaa Nissan Huanucossa tuktukiin, näkyy olevan tosi paljon liikenteessä. Sillä mahtuisi kapeilla vuoristoteilla kiertämään norsun kokoiset kivenjärkäleet ja vaikka nostamaan yli, jos muu ei auta. Eikä olisi sitä vasenta etupyörää, joka aina puhkeaa.

    • Tuommoinen Tuk-tuk vois olla aika mukavan ilmava peli helteisissä Väli-Amerikan maisemissa. Sen takia niitä vissiin noilla leveysasteilla suositaankin?

      Ei siinä kyllä mitään vastaavaa yksityisyydensuojaa ole. Eikä oikeastaan suojaa yhtään minkään muunkaan varalle. Ei edes sateelle. Eikä tuokaan häkkyrä ilman poltto-ainetta kulje, itse-asiassa veikkaan että tuo syö enemmän polttoainetta mitä Nissan. Mitä puolestaan tuon häkkyrän keveyteen tulee; aika kova karju pitää olla että saa niin vaan nosteltua noitakaan noin 400kg painoisia rohjoja. Veikkaan että olisivat melko arvokkaitakin.

      https://www.flickr.com/photos/tukshop/sets/72157679755587832

      • Tuktukit olivat muuten minulle suuri hämmästys. En osannut niitä tältä mantereelta odottaa. Polttoaineen kulutuksesta en tiedä, mutta joku taisi sanoa yhden tukkarikyydin maksavan yhden solin (noin 25 senttiä). Jotenkin kuvittelisin, ettei kulutuskaan voi huoma olla. Kaikenlaisissa paikoissa kolmipyörätaksit muuten liikennöivätkin. Niitä nbäkee usein myös maaseudulla ja vuoristoteillä. On varmasti jossain määrin puisevaa ajella ylös noita vuoria moisella mopolla. Vauhti ei ainakaan päätä huimaa.

    • Heh, saattaisihan se eräänlainen ratkaisu olla tuokin. Kas kun muuten mainitsit Huanucon ja tuk-tukit, sillä satuimme juurikin siellä tekemään liiankin läheistä tuttavuutta yhden niistä kanssa. Se, tai sen kuski, kun päätti ajaa pahki meidän autoomme suoralla kadulla. Ei ihme, sillä eihän niistä kopeista taida edes oikein nähdä ulos. Se lienee yksi negatiibisista puolista. Kivet on helppo kiertää, mutta mutkassa ajaa rotkoon kun ei rotkoa tule huomanneeksi.

      • Kun huomasin, että olitte menossa Huanucoon, menin sinne edeltäkäsin googlen kamera-autolla katsomaan, mikä meininki. Sain sydämentykytyksiä, kun tuktukkeja ryntäili joka puoleta hulvattomasti sinne tänne. Piti jo tarkistaa olinko kirjoittanut hakukentään Huanuco vai Hua Hin.

      • Voin todistaa Googlen kuvaaman Huanucon oikeaksi. Melkoinen hulina siellä tosiaan oli. Satuimme paikalle juuri ennen viittä iltapäivällä, joten olisiko ollut vieläpä ruuhka-aika. Täällä ei kaupunkiliikenteessä pääse mihunkäön, jos ei vaan ole koko ajan tunkemassa väkisin eteenpäin. Vuoroaan odottamalla saa odottaa maailman tappiin muiden ohitellessa vasemmalta ja oikealta.

      • No voihan halvatu! Nythän vasta hokasin että teillähän on peltiä rytyssä. Toivottavasti kenellekkän ei käynyt kipeästi.

        Heetkinen! Hmm.. Jos selvisitte pelkillä klommoilla niin voisihan tuota haaveria ajatella niinkin että tuohan saattaa olla pelkkää plussaa teidän katu-uskottavuudellenne, – nyt kun kuitenkin olette matkakalla sinne Väli-Amerikan villeimpiin osiin.

        Voisi nääs ajatella että autollanne on sikäläiseen katukuvaan aina vaan paremmin istuva stealth- eli häiveaspekti. Nyt pitää vaan malttaa olla turhaan korjailematta ja pesemättä sitä autoa..

      • minkäänlaisia henkilövahinkoja ei tosiaan kärsitty vaikka tömähdys olikin yllättävyydessään aika kova. Ja on totta, että pitäähän sitä seikkailuautossa vähän elämän jälkiäkin näkyä. Täytynee tosiaan koittaa ottaa tämä sellaisena. Vaikka mielelläni yrittäisin tuota kolhua edes vähän siistityttää. Nyt jo yksi maantiepoliisi tuli sitä ihmetelleeksi kun pysäytti meidät ja tarkisti papereitamme (tällaisia stoppeja on ollut Perussa paljon).

    • Kas, tuossahan on ideaa. Taidan tosin olla itse liian laiska moista polkien vetämään. Pojillahan on näköjään laitteessaan jopa juokseva vesi, ominaisuus joka Nissanista puuttuu..

Vastaa käyttäjälle Markku Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *