Pakettiauton lämmöneristäminen – minkälaista eristettä reissupakun seiniin?

Pakettiauton lämmöneristäminen – minkälaista eristettä reissupakun seiniin?

 

Retkiautojen rakentelu ja niillä reissailu on nykyään suosittua puuhaa. Se on mielestäni kaikin puolin kannatettava homma. Auton rakentamisessa törmää kuitenkin nopeasti kysymykseen asuinosan eristämisestä: Miten ja millä eristeellä se kannattaisi tehdä? Se onkin hyvä kysymys. Eikä niin yksinkertainen kuin alkuun luulisi.

Seuraavassa koitan vähän availla eri eristetyyppien saloja. Omasta taustastani sen verran, että olen koulutukseltani rakennustekniikan insinööri ja suunnittelen työkseni taloja. Retkiautoilu ja sellaisessa asustelu taas tuli tutuksi 2017 – 2019, jolloin tulimme kiertäneeksi koko maailman omallamme.

Toki kukaan ei tiedä kaikkea, ja oma eristetietämykseni on lähinnä rakentamisen saralta, ei niinkään autojen, mutta yritetään silti.

 

Vähän rakennusfysiikkaa

Kaikessa asumisessa ja olemisessa syntyy vesihöyryä. Pelkästään uloshengitysilmassa sitä on yllättävän paljon. Sen huomaa nopeasti kun sammuttaa auton talvella ja istuu siellä hetken. Ikkunat ovat nopeasti huurussa. Jos kuskin vaatteet ovat märät, ikkunat helmeilevät vielä nopeammin. Auton kokoisessa pienessä tilassa ongelma korostuu. Tilannetta voi parantaa hyvällä ilmanvaihdolla, mutta kokonaan eroon siitä ei pelkästään tuulettamalla pääse.

Kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin, autossa myös verhoilemattomaan peltiin. Henkilöautossa tätä ei vain yleensä huomaa, sillä ikkunoita lukuunottamatta kaikki pinnat on verhoiltu. Ilmassa olevan vesihöyryn tiivistymistä nestemmäiseksi vedeksi kutsutaan ammattikielessä kondenssiksi.

Rakenteissa kosteus kulkee yleensä aina lämpimästä kohti kylmää. Tämän takia talonrakentamisessa pyritään siihen, että eristetyt rakenteet harvenevat ulospäin. Sisäpuolelle, heti sisäverhouslevyn tai paneloinnin alle, laitetaan tiivein kerros eli höyrynsulku. Sen tarkoitus on estää rakennusten sisäilmassa olevan kosteuden pääsy ulkoseinärakenteiden sisälle. Yleensä höyrynsulkuna käytetään muovikalvoa.

Autossa tilanne on kuitenkin hankalampi. Koripelti on täysin tiivis ja kylmiä kelejä ajatellen se on juuri väärällä puolella, eli seinärakenteen ulkopinnassa. Koska lämmöneristettä ei oikein voi laittaa auton ulkopuolellekaan, on keksittävä jotain muuta. Mielestäni jäkevintä on tehdä eristyksestä mahdollismman yksinketainen ja käyttää siihen materiaaleja, jotka ovat jo itsessään tiiviitä ja kestävät kosteutta hyvin.

 

Meidän automme takaosa on eristetty xps-levyin. Katossa ja seinissä (mihin sitä vain sai) eristettä on 3 cm. Takakopin kokonaiskorkeus on niin matala, ettei lattiaa viitsinyt nostaa yhtään ylimääräistä paksulla eristekerroksella. Siksi lankkulaminaatin alla on eristettä vain puoli senttiä. Tähän sopiva xps-tuote löytyi rautakaupan parkettiosastolta.

Retkiauton eristyshommissa ja materiaalivalinnoissa joutuu väistämättä soveltamaan. Eristeitä valitessa kannattaakin tuijottaa enemmän siihen, mitä tyyppiä eriste on (esim. eps, xps, pir) kuin siihen, mihin paikkaan materiaalivalmistaja sitä markkinoi. Vaikkapa 25 mm:n lattia-eps on mielestäni ihan käypä eriste niin auton kattoon, seiniin kuin lattiaankin. Sanalle lattia ei siis kannata antaa liikaa painoarvoa. EPS on se, joka merkitsee.

Seuraavassa käsittelinkin lähinnä eristetyyppejä, en niinkään yksittäisiä tuotteita. Kaikkia alla esiteltyjä eristeitä saa monessa eri paksuudessa. Valikoimaa ja hintoja kannattaa tutkia ennen ostopäätöstä verkkokaupoista. Jutun eristekuvat ovat rautakauppojen sivuilta ja niitä klikkaamalla pääsee katsomaan kyseistä tuotetta.

XPS eli ”Finnfoam”

Aloitan omalla suosikillani. XPS on suulakepuristetun polystyreenin virallinen nimi. Xps-levyt ovat verraten kovia, mutta kevyitä. Niitä myydään valmistajasta riippuen monessa eri värissä. Keltaisia ja sinisiä muistan ainakin nähneeni. Polyuretaanista poiketen xps-levyissä ei ole pintakalvoa tai -paperia. Rakentamisessa niitä käytetään erityisesti maan alla vaativissa kosteusolosuhteissa.

Takavuosina xps-levyt tunnettiin työmailla yleisnimellä finnfoam sen tunnetuimman suomalaisen valmistajan mukaan (se on sitä keltaista). Jottei maailma olisi liian selkeä paikka, valmistaa Finnfoam nykyään montaa muutakin eristetyyppiä. Tuokin kätevä yleistys on siis pakko heittää harhaanjohtavana historian romukoppaan. Niin se maailma mutkistuu.

Lämmöneristävyys: XPS eristää lämpöä kutakuinkin yhtä hyvin kuin mineraalivilla tai perinteinen styrox (niistä tarkemmin tuossa alempana). Kaikkien näiden eristeiden eristyskyky perustuu pohimmiltaan niiden sisällä olevaan liikkumattomaan ilmaan. Siten niiden eristävyysarvotkin ovat lähellä toisiaan. Pienet erot johtuvat lähinnä valmistustekniikasta.

Kosteus: Tässä XPS loistaa. Levyjen rakenne on niin tiivis, etteivät ne ime vettä sisäänsä missään tilanteessa. Leikkaaminen tai työstäminen ei myöskään huononna niiden kosteudenkestoa. Leikkaussaumat ja lovet ovat yhtä tiivitä kuin ehjä levy.

Kosteus ei myöskään pääse XPS:n läpi, joten levykerros toimii hyvänä höyrynsulkuna. Auton sisäpuolinen kosteus voi siis päästä kondensoitumaan peltipintaan vain eristyksen saumoista.

Äänet: Kevyet muovieristeet ovat huono ääneneriste. Oman kokemukseni perusteella, useamman sadan autoyön jälkeen arvioisin, että 3 cm paksu xps-levy on äänimielessä sama asia kuin ei eristettä ollenkaan.

Edut: Erinomainen kosteudenkesto. Tasaisen hyvät lämmöneristävyysominaisuudet ympäristöolosuhteista riippumatta.

Haitat: Ääneneristys (jos sitä kaipaa) on hoidettava jollain muulla tavalla. XPS on myös hieman aivan halvimpia eristeitä kalliimpaa. Melko kovaa eristettä voi olla vaikea asentaa hankalan muotoisiin paikkoihin. Toisaalta sitä on helppo leikata tarkasti muotoon esimerkiksi pistosahalla.

EPS eli ”Styrox”

EPS-eristeet tunnetaan yleisesti vanhalla tuotenimellään ”Styrox”. Valkoista, pienistä ja pehmeähköistä muovipalloista levyiksi puristettua eristettä käytetään rakentamisessa esimerkiksi routa- ja lattiaeristyksiin. Talojen seinissä sitä näkee harvemmin sen huonon ääneneristävyyden takia. Lämmöneristeistä EPS lienee mineraalivillan ohella toinen se lähes kaikkien tuntema.

 

Lämmöneristävyys: EPS:n lämmöneristävyys on hyvin samankaltainen XPS:n ja mineraalvillojen kanssa (katso mineraalivillat alla).

Kosteus: Vaikka EPS on muovieriste, se ei silti ole täysin tiivis. Sitä voidaan pitää kosteuden siirtymistä hidastavana. Pitkään kestävässä altistuksessa EPS voi vettyä hyvinkin märäksi. Hetkessä tämä ei kuitenkaan tapahdu.

Äänet: Muiden muovilevyeristeiden lailla EPS on onneton ääneneriste.

Edut: Halpa, löytyy jokaisesta rautakapasta.

Haitat: Kosteuskäyttäytyminen varauksin (vettymisvaara). Huono ääneneristävyys. EPS-levyt murenevat työstettäessä helpommin kuin xps tai uretaani, jotka ovat verraten jäykkää ja koossa pysyvää tavaraa.

Polyuretaanilevyt

Polyuretaanilevyt tunnistaa useinmiten kiiltävästä alumiinifoliopinnasta. Valmiissa rakenteessa tämä pinta toimii eräänlaisena höyrynsulkuna estäen kosteuden tunkeutumisen eristeen sisään ja sen läpi. Monelle tuttu uretaanituote lienee 3 cm paksu saunan eristyksiin tarkoitettu Sauna-Satu. Polyuretaania kutsutaan usein kirjainyhdistelmillä PUR tai PIR.

 

Lämmöneristävyys: Polyuretaanin lämmöneristyskyky on rakennuseristeistä selkeästi paras. Tämä johtuu siitä, että eristeen sisällä pienissä huokoisissa ei ole ilmaa, vaan tavallista ilmaa paremmin lämpöä eristävää kaasua.

Karkeasti ottaen 10 cm:n polyuretaanilevy vastaa eristyskyvyltään 15 cm:n villa-, xps- tai eps-eristettä. Joissain tilanteissa se voi olla lähes kaksi kertaa ”peruseristettä” parempi.

Kosteus: Yhdessä alumiinipinnan kanssa polyuretaanilevyt muodostavat tiiviin kerroksen. Saumat on kuitenkin syytä teipata tuotteen kanssa yhteen sopivalla teipillä, jottei kosteus tunkeudu levysaumoista eristeen sisälle tai auton ulkopeltiin asti. Jos alumiinipinta on rikki, voi polyuretaanikin vettyä. Tällöin sen lämmöneristyskyky huononee.

Äänet: Kuten xps, ei polyuretaanikaan juuri ääntä eristä.

Edut: Erinomainen lämmöneristävyys, joka mahdollistaa ohuemmat eristekerrokset.

Haitat: Kallis. Myös saumojen alumiiniteippaukset teettävät lisätyötä, vaativat huolellisuutta ja nostavat kustannuksia. Olematon ääneneristyskyky.

Mineraalivilla (en suosittele)

Mineraalivilla lienee useimmille tuttu tuote. Se on joko lasista tai kivimineraaleista valmistettua villamaista pehmeää tai puolikovaa levyä tai rivettä (ns. puhallusvilla). Tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat Paroc (”kivivilla”) ja Isover (”lasivilla”).

 

Lämmöneristävyys: Uudehkon suomalaisen omakotitalon seinissä villaa on tyypillisesti 15-25 cm. Vanhan rintamiestalon sahanpuruseinän eristävyys vastaa ehkä 5 – 10 cm:n mineraalivillakerrosta.

Kosteus: Huokoisesta rakenteestaan johtuen vesihöyry kulkee villasta läpi esteettä. Se se siis tarvitsee höyrynsulun. Itse villan kuidut eivät ime itseensä kosteutta. Villan sisälle kosteus sen sijaan jää kyllä. Läpeensä kastuneena villalevy voi olla yllättävän painava ja raskas, läpimärkä.

Äänet: Pehmeä villakerros eristää ulkopuolista ääntä paremmin kuin kovat muovieristeet, jotka eivät eristä sitä käytännössä lainkaan. Nyrkkisääntönä painavampi villa on aina kevyttä parempi ääneneriste. Äänimielessä villat peittoavat muovilevyeristeet selvästi.

Edut: Edullinen, helppo asentaa ja tunkea hankaliinkin muotoihin ja koloihin.

Haitat: Ellei villan kanssa käytä höyrynsulkua, pääsee auton sisäilman kosteus esteettä eristeen läpi auton korin kylmään sisäpintaan ja tiivistyy siinä nestemmäiseksi vedeksi. Tämä aiheuttaa ruostumis- ja homehtumisriskiä.

Höyrynsulullinen rakennekaan ei tosin ole autossa ongelmaton. Jos sulussa on reikiä (kuten yleensä on), pääsee eristekerrokseen ajan kanssa kosteutta. Auringon lämmittäessä auton ulkopintaan tämä kosteus lähtee kuivumaan sisäänpäin autoon. Tällaisessa tilanteessa höyrynsulku estää kuivumisen. Kosteus jää siis ikään kuin vangiksi eristetilaan, kuin konsanaan kala katiskaan. Eikä se ole hyvä tilanne se.

Ekovilla ja muut puupohjaiset eristeet (en suosittele)

Puukuitueristeet ovat orgaanisista materiaaleista (puu, kierrätyspaperi, pellava ym) valmistettuja lämmöneristeitä. Niitä on saatavissa sekä puhallusvillana että levynä. Rakentamisessa puukuitueristeitä käytetään samoissa paikoissa kuin mineraalivillojakin. Tunnetuin tuotemerkki tällä saralla lienee Ekovilla.

 

 

Lämmöneristävyys: Vastaa kutakuinkin mineraalivillaa.

Kosteus: Mineraalivillasta poiketen puukuitueristeet pystyvät sitomaan itseensä enemmän kosteutta menettämättä lämmöneristyskykyään. Kosteus ei tiivisty eristeeseen pieninä pisaroina kuten mineraalivillassa tapahtuu, vaan se imeytyy sisälle puukuituihin.

Äänet: vastaa kutakuinkin mineraalivillaa.

Edut: Pehmeänä helppo asentaa. Kyky sitoa itseensä kosteutta (varauksin).

Haitat: Kalliimpaa kuin mineraalivilla. Puukuituvillan kyky sitoa itseensä paljon kosteutta voi olla myös haitta. Näin myös sen kuivuminen sisäänpäin on hitaampaa, onhan kosteutta enemmän. Voi siis olla vaara, että kylmässä pellissä kiinni oleva eristeen ulkopinta on käytännössä aina kostea.

Suosittelisin myös puukuituvillojen kanssa jonkinlaista kosteuden kulkua hidastavaa kalvoa. Esimerkiksi Ekovillan ilmansulkupaperit ovat tällaisia. Näin eriste pääsisi kostuttuaan kuivumaan myös sisäänpäin.

Yleisesti ottaen kerrokselliset rakenteet (pehmeä ja huokoinen eriste + jonkinlainen kalvo) ovat autossa hankalia. Niissä on riskinsä. Tämä pätee kaikkiin villaeristeisiin, joiden kanssa ohjeistetaan käyttämään höyryn- ja ilmansulkuja.

Solukumieristeet kuten Armaflex

Erilaisia solukumieristeitä käytetään rakentamisessa lähinnä vesiputkien ja ilmanvaihtokanavien eristämiseen. Auton eristämiseen sopivat solukumieristeet ovat yleensä väriltään lähes mustaa rullatavaraa. Niitä saa myös valmiilla liimapinnalla. Tunnetuin tuotemerkki tällä saralla lienee Armaflex.

 

 

Lämmäneristävyys: Solukumi eristää lämpöä yhtä hyvin kuin XPS tai aivan halvimpia tuotteita laadukkaammat mineraalivillat.

Kosteus: Solukumieriste on tarkoitettu estämään kondenssia erilaisissa kylmävesiputkissa ja toisaalta eristämään lämpöä kuumissa. Se on siis vesihöyrytiivis ja vaikuttaa aika ideaalilta tuotteelta peltisen pakettiautonkin eristämiseen ja kondenssitorjuntaan.

Ääni: Armaflexin tuotekuvauksessa sanotaan sen toimivan myös putkien ääneneristeenä. Tämäkin kuulostaa autoja ajatellen hyvältä.

Edut: Kosteudensietokyky. Ääneneristysominaisuudet. Eriste on pohjimmiltaa tarkoitettu metallipintojen kondenssin ehkäisemiseen. Joustavana ja liimapintaisena helppo asentaa hankalan muotoiselle alustalle (tästä minulla ei tosin ole henkilökohtaista kokemusta).

Haitat: Hinta. Taloon.com-rautakauppa näkyy myyvän 19 mm paksua liimapintaista Armaflexia kolmellakymmenellä eurolla neliö. Esimerkiksi aiemmin mainitsemani 25 mm:n lattia-eps taas maksaa puolitoista.

Onko Armaflex niin hyvä eriste, että siitä kannattaa maksaa kaksikymmenkertainen neliöhinta verrattuna toiseen, sinänsä ihan käyttökelpoiseen eristeeseen? Se varmaan riippuu. Tilanteesta, projektista ja henkilöstä. Mutta kuten maailmassa yleensä, ilmaisia lounaita ei taida eristyspuuhissakaan olla.

Lopuksi lohdutuksen sana

Teoria on aina teoriaa ja käytäntö käytäntöä. Suuren maailman pakumuutosblogeista ja -videoista muistan nähneeni, että jotkut käyttävät autojensa eristämiseen surutta mineraalivillaa. Joissain ilmastoissa se saattaa toimiakin ihan hyvin ja ongelmitta. Jos yöt ovat kylmiä, mutta päivät lämpimiä ja aurinkoisia, kuivuu öisin rakenteisiin hiipinyt kosteus aika pian auringon noustua, ja päivällä eristeet ovat taas rutikuivia.

Kokemuksesta tiedän, että auton pelti saattaa lämmetä nopeasti ja aika kuumaksi. Mieleen on jäänyt eräskin markettipysähdys El-Salvadorissa. Paahtavassa kesäkuisessa auringonpaisteessa auton sisälämpö nousi alle tunnin kestäneen shoppailun aikana yli +50 asteeseen. Siinä kaikki ylimääräiset kosteudetkin saivat varmasti kyytiä.

Mielelläni kuulisin, onko joku eristänyt autonsa villalla ja ratkaisu on ollut suomalaisessa ilmastossakin toimiva. Tai mikä eristeratkaisu on muuten osoittautunut hyväksi? Jättäkää siis ihmeessä kommentti tuohon alas.

Ja kysyäkin tietty saa. Yritän vastata jos osaan!

 

Ainakin se näyttää lämpimältä…

 

 



18 thoughts on “Pakettiauton lämmöneristäminen – minkälaista eristettä reissupakun seiniin?”

    • Hyvä kysymys. Meinasin lisätä senkin tuohon listaan, mutta jutusta alkoi tulla liian pitkä.

      Toimiihan se. Routamatto on ominaisuuksiiltaan ikään kuin köyhän miehen versio solukumieristeestä. Huono puoli noissa on muita jutussani esiteltyjä eristeitä huonompi lämmöneristävyys. Routamattoa tarvitaan noin 1,5 kertainen määrä, jotta eristysarvo on sama kuin vaikka Armaflexilla ja Finnfoamilla. Mutta aina voi tietty miettiä, tarvitseeko auto valtavan paksuja eristeitä.

      Ja niille, joille routamatto ei ole tuttu, niin se on samaa tai lähes samaa materiaalia kuin kaikki (harmaat) retkipatjat ovat.

  • Mitenkä mahtaisi soveltua ruiskutettava PU-eriste? Olisi varmaan helppo. Eräs kaveri antoi ruiskuttaa teräsrunkoisen veneen, siitä kun ei tasaista pintaa löytynyt, niin välttyi pienen silpun liimaamiselta. Kalliimpi kuin levyillä eristys, mutta auton eristys ilmeisesti halvempi kuin veneen, koska auton voi ajaa eristystä suorittavan putiikin pihaan, jäävät eristäjän matkakustannukset pois.

    https://kodinplaza.fi/rakennuspalvelut/uretaanieristys/hinta

    • Silpun liimailu on tosiaan autossakin työlästä, varsinkin seiniin. Mikään pinta kun ei ole yleensä suora mihinkään suuntaan niissäkään.

      Vaahto vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta ja tuolla metodilla eristyksestä tulisi varmasti tiiviimpi kuin levyillä.

      Vaahdot ovat minulle oudompi tuote, joten piti ihan tutkia asiaa. En löytänyt nopealla googlauksella suomalaisten toimijoiden sivuilta selitystä siitä, minkälaista heidän käyttämänsä vaahto on. Jenkeissä näkyy olevan kahta lajia, ’open cell’ ja ’closed cell’. Avoinsoluista ja suljetuilla soluin. Jälkimmäinen on painavampaa ja kuivuttuaan kovempaa tavaraa. Se eristää myös paremmin lämpöä ja on vesitiivistä. Tuo suljettusoluinen voisi olla siten ihan pätevä pakun seinissäkin. Tosin aine, jolla ruiskutetaan veneitä, toimii varmasti myös autossa. Veneessä kosteusolosuhteet lienevät kuitenkin paljon ankarammat.

      Jos päädyt ruiskuttamaan autosi, olisi kiintoisaa kuulla mitä maksoi, ja kuinka hyvä tuli.

  • Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Meilläkin on menossa retkipakun kunnostaminen ja toiveena olisi päästä matkaan ensi kesänä. Ensimmäisenä hommana on tosin asentaa uusi Diesel pumppu ja sen jälkeen siirrymme noihin sisätiloihin. Tuo eristäminen ja kosteus on seikka mikä kannattaa varmasti huomioida hyvin.

  • Kiitos kattavasta selvityksestä varsin mielenkiintoisesta aiheesta. Olkoonkin että oma paku on myyty ja sen tilalla on nyt pieni ubertaloudellinen henkilöauto.

    Pakun pito kaupunkioloissa pienen ja kätevän henkilöauton lisäksi pelkkien satunnaisten retkeilymajoituksien vuoksi tuntuu tänä hulluna punavihreänä aikana siinä määrin hmm. epätaloudelliselta, ja isommat matkailuautot suorastaan ympäristörikollisuuden äärimuodolta, mutta koska ainahan sitä ekologinen autoreissuaminen olisi pikkusen mielessä niin olen harkinnut että josko ko. kylmää hohkavien pakupeltien sijaan kyhäisikin reissupediksi jonkun tämän tyyppisen ”nukkuma peräkärryn”? Tämmöisen kasaamisessa ei varmaankaan ilmene siinä määrin vastaavia kondenssi, home- eikö korroosio-ongelmia?

    https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/85e10055-ddc2-42a5-b6ed-df3f81930a25

    Miltäs moinen häkkyrä insinöörin mielestä vaikuttaa?

    Tuommoista filmivanerista itse kyhättyä tötteröä voisi sitten reissun tullen raahata pienen henkilöauton ( Toyota Yaris ) perässä. Yksin reissatessani olen tähän asti pärjännyt niin että olen muina miehinä poistanut reissun ajaksi Yariksesta koko apukuskin penkin ja takapenkin selkänojineen kaikkineen ja laittanut vapautuneen tilan kohdalle pitkän filmivanerilevyn jonka päälle heitin 18cm paksun 80 x 200 cm memory-vaahtomuovipatjan. Ikkunoille olen laittanut määrämittoihin muotoillut näkö- ja lämpösuojat ja wot! Siinä on sopinut nukkumaan yönsä oikein hyvin, eikä siitä se ns. stealt-suojaus juuri enää parane.

    PS. Kiva lukea näitä Tomin tervejärkisiä ajatuksia keskellä tätä hassulta vouhottamiselta vaikuttavaa informaatiosotavaikuttamista.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tomi-tolli/terveisia-korona-tallinnasta-osa-2/

    • Eipä kestä kiittää! Noita peräkärryjä olen nähnyt Amerikan Youtubessa ja onhan tuo rakennusfysikaalisesti paljon autoa simppelimpi. Juuri koska ei ole ulkopinnassa noita peltejä. Rakenteisiin voi soveltaa samoja periaatteita kuin talonrakentamiseenkin. Mitenkähän tuollaisten katsastus muuten toimii? Mietin lähinnä, että pitääkö jollekin viranomaiselle todistaa, että itse rakennettu häkkyrä pysyy koossa. Tosin noita peräkärryjen päällysrakenteita lienee tehty itse maailman sivu…

      Pikkuautossa majoittumisestakin löytyy ainakin rapakon takaa paljon videoita, joihin varmaan olet itsekin törmännyt. Jotkut ovat tehneet puuhasta kokonaisen taiteenlajin. Joku esim. oli tehnyt Priuksesta matka-auton. Tuohan se tosiaan on ainakin taloudellista puuhaa. Meidän Nissanilla reissamamisemme antoi varmaan vähän väärän kuvan siitä, kuinka taloudellista autoreissaaminen on. Mitä olen matkailuautoja kokeilleiden uusien harrastajien juttuja niiden lutuksesta kuullut, niin karvat nousivat pystyyn. Eihän sellaisella raaskisi mihinkään ajaa jos (iso) tankki on jatkuvasti tyhjä.

      Juu, korona, voi korona. Täytyy tunnustaa, että en olisi uskaltanut Uuden Suomen juttuja kirjoittaa, ellemme olisi viime kuussa puoliksi vahingossa osuneet tänne ”myrskyn silmään”. Vaikka olen kyllä jo vuoden epäillyt, etteivät lehtijutut ja tilastojen todellisuus oikein vastaa tosiaan kun koronasta puhutaan. Toivottavasti nuo omat kommenttinikin pienen pieneltä osaltaan vaikuttaisivat siihen, että jos ei muuta, niin poliitikkojen olisi ainakin pakko ruveta esittämään jonkinlaisia suunnitelmia tilanteesta ulos pääsemiseksi.

  • Jep! Kahdelle taitaa olla liian kapeaa ja ahdas tuommoinen ”nukkuma peräkärryä”. Pikkupaku olisi taloudellisuutensa, monipuolisuutensa ja stealh- ominaisuuksiensa takia parempi.

    Tuommoinen ruiskutettava PU-eriste olisi varmaan aika toimiva:
    https://www.youtube.com/watch?v=K3-e09BRMQM

    Täältä löytyy valmis osaluettelo:

  • Moi,
    Kuinkahan mahtaisi toimia lampaanvilla eriste ?https://www.roseborg.fi/fi/eristeet/531-Optimal-60.html Ainakin eräs amerikkalainen vanlife-sivusto suositteli ja itseäkin kiinnostaisi oman pakun eristemateriaalina.monestakin syystä joista tärkeimpinä juuri tuo kosteuden hallinta ja helppo asennus auton hankalan malliseen koriin. Lampaanvilla sitoo kosteutta mutta sen pitäisi myös luovuttaa ylimääräinen kosteus pois ilmankosteuden laskiessa alle 65%, lisäksi se olisi ekologinen ratkaisu. Kiinnostaisi kuulla ammattilaisen mielipide ennen eristyshommiin ryhtymistä 🙂

    • Terve!
      Lampaanvillaeriste vastaa ilmeisesti ominaisuuksiltaan puupohjaisia eristeitä. Yhdistävä ominaisuus on hygroskooppisuus, eli kyky imeä ja luovuttaa kosteutta. En ole varma, miten tuollainen eriste toimii jos se on syystä tai toisesta jatkuvasti kostea ja kiinni auton pellissä. Pitäisin kuitenkin lampaanvillaa selvästi parempana kuin mineraalivillat. Eristysarvokin näkyy olevan lähes sama kuin mineraalivilloilla.

      Ewona-eriste on myös ilmeisesti suosittu pakurakentelussa käytetty pehmeä eriste. Siihen en ole rakentamisen maailmassa törmännyt, mutta mitä siitä jonkin verran luin, vastaa se kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan lasivillaa. Eli jos eristykseen haluaa käyttää pehmeää villaa (jonka edut asennuksessa ymmärrän), on tuo lampaanvilla ehkä kaikkein paras vaihtoehto. Ewonan suosiota en täysin tekniseltä kannalta ymmärrä. Sitä ei pitäisi nähdäkseni kutsua hengittäväksi eristeeksi.

      Yleisesti ottaen eristeen toimivuuteen vaikutaa hirveästi se, miten ja millaisessa ilmastossa pakua käytetään. Esim. Jenkeissä voi ilmasto olla hyvin erilainen kuin Suomessa ja jos autossa on vielä asuinosan ilmastointi joka on päällä pääosan ajasta, onkin auton sisäosa se rakenteen kylmä puoli. Tällöin auton koripelti toimii höyrynsulkuna ja ei ole oikeastaan suurta merkitystä, mitä eristettä seinissä käyttää. Se kun kuivuu joka tapauksessa sisään päin.

      Tilanne on ihan erilainen Suomessa, jos pakussa asustelee myös talvisin ja kuivailee siellä vaikka hiihtovaatteita tms. Pieneen tilaan kertyy niin paljon kosteutta, että se ei tuulettamalla sieltä poistu. Suuri osa kulkeutuu väistämättä eristeisiin ja jää sinne. Ja jos on jatkuvasti kylmä, se ei oikein luontevasti poistu sieltä ennen kuin kesä tulee ja aurinko rupeaa lämmittämään auton kylkiä. Mutta toisaalta en osaa sanoa, muodustuisiko tämä ongelmaksi, jos villaeristettyä pakua käytetään vain satunnaisesti kylmällä kelillä, eikä siellä varsinaisesti asuta.

      Toivottavasti tästä polveilevasta selvityksestäni oli jotain hyötyä. Eli pehmeistä eristeistä lampaanvilla saattaa olla hyvinkin paras vaihtoehto. Jos päätät laittaa sitä, olisi mukava kuulla kokemuksia.

  • Kiitos todella mukavasta lukupaketista. Teillä näyttää olevan mukava liikkumisväline.
    1. Millä olet itse eristänyt autosi?
    2. Miten, jos eristää XPS:llä, niin silloin rungon ja ulkopellin väliin jää ilmaa, ja se alue on muutenkin vaikea eristää.

    Ajattelin rakentaa pitkään sprinteriin puurungon ja eristyksen tehdä eps:llä. Mietityttää vain, miten käy tuon alueen, jossa on vain ilmaa. Ruostuttaako se pakettiauton peltejä vai pitääkö sinne tehdä ilmanvaihtoreikiä? Jos pitää laittaa ilmanvaihtoventtiileitä, niin mihin ja montako puolelleen?

    Terveisin Matti

    • Hei, samaa mietitty. Vaikka saisi tehtyä tiiviin veden-/höyrysulun, niin pintapellissä/rungossa on monia reikiä, josta vesi pääsee tarvittaessa valumaan pois. Kyljissä muovilistat, joissa moni pakuprojektiin ryhtynyt tiivistänyt mm. nämä liittimet ja reijät. Eli ilma tulee vaihtumaan rakenteissa joka tapauksessa vähäisessä määrin vaikka mitä tekisi, kuljettaen samalla kosteutta mukana. Ja jos ei ulkokautta, niin sisäpuolinen teippaus jossain kohtaa tai vaiheessa pettää.
      Kahden tiiviin rakenteen välissä kosteus poistuu vain tuulettamalla. Itse olin ajatellut tehdä tiiviin pinnan PIR levystä ja laittaa poistopuhaltimen tuulettamaan kahden tiiviin kerroksen väliin jäävää ilmaa.
      Teoriassa voisi toimia, mutta käytännössä vaikeata varmistaa oikea-aikainen ja riittävä tuuletus. Kun ilman suhteellinen kosteus korkea, niin ei saisi tuulettaa ja monissa pienissä rakenteissa ilma ei liiku vaikka kuinka tehokas poistopuhallus olisi.
      Pohdinnassa siis laitanko jossain vaiheessa painovoimaiset ilmanvaihtokanavat vai poistopuhaltimet. Tähän vielä estin perusteluja, ettei kävisi juuri päinvastainen vaikutus.

      • Ter vehdys.
        Malttamattomana olen jo edennyt osin niin, että laitoin liimaäänieristystä STP suoraan pellin pintaan. Sitten armafleksiä 2×13 mm siten, ettei jäisi aukkoja uretaanin kera. Sitten on tarkoitus laittaa liimaten 20 mm XPS:ää päälle ja tiivistää se niin, ettei kosteutta pääse läpi. Saa nähdä, onnistuuko.
        Tämän jälkeen korirakenteen peltipinnoille ajattelin laittaa jonkin verhoilukankaan.

        Sitten ajatus on tehdä 18 x 42 rimasta pystyrimoitus, jonka taakse XPS:n ja rimojen väliin vedän sitten sähköputket,
        Pintaan sitten seinille n. kuuden mm:n koivuvaneri, kattoon n. 4 mm:n koivuvaneri, jotka sitten kankaalla päällystetään.

        Saa nähdä, mitä saa aikaan 🙂 .

        Pitkän kuusipaikkaisen Sprinterin kotelot ovat ongelmallisia ja niitä tuskin voi juuri muulla täyttää kuin uretaanilla. Mutta takaako sekään, ettei koteloihin tule kosteutta?

        Mukavaa, aikaa vievää askarteluahan tämä on, mutta on harmi, kun mistään ei saa esim. tietää, miten tehdasvalmisteiset retkeilyautot eristetään?

        Lisäksi, kun pitäisi autoon saada ulkopuolelle sähköpistoke, että voisi ottaa verkkovirtaa ulkoa päin, niin sitä ei tahdo löytyä. Vai mikä se pistoke nimeltään onkaan?. Lisäksi kattoon on tehtävä ainakin yksi kattoluukku, jonka ajattelin olevan tuulettimella toimivan.

      • Jatkan vielä Vilhon kommenttiin ja Matin uusimpaan…

        Yleisesti kannattaa muistaa, että jos rakenteita tuulettaa, niin se pitäisi tehdä ulkoilmalla. Jos autoa (tai rakennusta) pidetään lämpimänä, on sisäilmassa aina enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa. Pienessä pakussa kylmään aikaan tällainen vielä korostuu. Jo ihmisen hengityksestä syntyy aika lailla kosteutta.

        Jos rakenteita rupeaa tuulettamaan sisäpuolisella ilmalla saattaa äkkiä käydä niin, että runkoon puhaltaa kosteutta vaikka luulee sitä poistavansa. Muistelen kuulleeni vähän vastaavan tarinan rakentamisen maailmasta: Remonttimies oli päättänyt pitää saunatilojen rakenteet kuivana laittamalla puhalluspoiston välikattoon, poistamaan kosteutta ontelotilasta. Välikatto olikin liian tiivis tila ja puhallin imi korvausilman sieltä mistä sai, eli märkätiloista rakenteiden läpi, ja kasteli (ja tuhosi) nopeasti koko kattorakenteen. Ilman puhallinta ja tuulettamattomana katto olisi ollut varmasti pitkäikäisempi. No, ei ihan sama tilanne, mutta kertoo ajatusvirheiden vaaroista. Ymmärrän tuossakin tapauksessa remppamiehen logiikan, vaikka se väärä olikin.

        Sisäpuolinen höyrynsulku on hankala asia. Auto kun ei ole ihan sama asia kuin talo. Pelti kun kuumenee Suomessakin joskus tosi lämpimäksi, ja tällöin kosteuden kulkusuunta rakenteessa kääntyykin pellin pinnasta sisäänpäin. Tuleeko tiiviistä muovikalvosta tai muusta sisäpintaan laitetusta höyrynsulusta tällöin ongelma?

        Itse olen vähän taipuvainen miettimään, että saattaa tulla. Oma eristysvalintani olikin kompromissi, eli päätin käyttää täysin kosteusturvallista eristelevyä (xps), mutta jättää muut höyrynsulut pois jotta sisäänpäin kuivuminen olisi varmasti mahdollista. Luulen, että tämä oli meidän automme tapauksessa hyvä ja toimiva ratkaisu.

        Ja vielä Matille: ratkaisusi kuulostavat hyvältä. Kun pohdit noita ammattimaisesti rakennettuja retkiautoja, niin epäilen suuresti useimpien niistä olevan eristyksensä osalta huonommin ja vähemmällä mietinnällä tehtyjä. Youtubesta katsomieni videoiden perusteella ammattimaisetkin rakentajat saattavat ainakin Jenkeissä laittaa koteloihin vain villaa ja levyn päälle. Ja homma on sillä selvä.

        Koteloista, meillä ne jäivät monilta osin eristämättä, eikä ongelmia ole ollut. Mutta kuten todettua, automme on loppupeleissä hyvin pieni ja hukkaa siksi vähän lämpöä.

    • Tervehdys ja eipä kestä, sekä pahoittelut viipyneiestä vastauksesta!

      Meidän automme on eristetty xps-levyin niistä paikoin, jonne sitä sai. Kattoon sitä sai käytännössä koko alueelle, seinissä ja takaovissa taas on merkittäviiä alueita ilmankin. Sisäpinnan peltiin sisustushuovan alle koitin liimailla vielä ohutta (ehkä muutama milli) ja taipuisaa xps:ää siinä toivossa, että se rajoittaisi pintakondenssia. Ongelmia ei sen kanssa lopulta ollut. Meidän etumme toki oli, että auto on niin pieni. Pieni tila pitää hyvin lämpöä joka tapauksessa. Itse arvelen, että erityisesti katon yhtenäinen eristys oli se, mistä oli suuri hyöty.

      Toinen kysymyksesi ilmaraoista on erittäin hyvä. Mietin tuota itsekin, mutta sitten kun eristeet oli estetty ja pitkän reissun lähtöpäivä sen kun läheni, unohtuivat liian teoreettiset pohdinnat ja länttäsin eristelevyt seiniin kiinnitysvaahdolla toivoen, että vaahto täyttää turhat ilmataskut. Tässäkään mielessä käytäntö ei ole tuonut eteen ongelmia. Toki se ei takaa, ettei pelti olisi jostain rakenteen sisältä ruostunut.

      Tässä taitaa olla vähän sama juttu kuin rakentamisessa. Virheet oavt piileviä ja tulevat esille vasta kun rakenteita ruvetaan jostain syystä purkamaan. Siten voi pohdiskella, että mikä on oman auton käyttöikä ja mitkä ovat riskit. Haittaako se, jos pelti on jostain ruosteessa jos sitä ei itse tiedä, eikä se mitenkään näy? Itse taisin pitkään reissuun lähtiessä ajatella, että tuskinpa automme ikinä siltä edes palaa, joten tulevaisuuden ruosteongelmat ovat sekundäärisiä. On pieni ihme, että se seisoo yhä tuossa ikkunan alla, käy ja kukkuu.

      • Hei,

        olen kuullut, että uretaanivaahto on ongelmallinen, jos vesi pääsee kondensoitumaan pellin ja uretaanivaahdon väliin, jolloin vesi ei pääse koskaan sieltä pois. En ole vakuuttunut, että olisi mahdollista täyttää jokainen kolo 100% ja riski jää kosteusloukulle. Toisaalta mikä tahansa eriste, joka on pellissä kiinni saattaa yhtä hyvin luoda näitä kosteusloukkuja. Oma kysymys kuten Tomi totesi, on kuinka nopeasti tämä kosteus alkaa ruostuttamaan rakennetta, että siitä on suoraan haittaa.
        Sopivan eristepaksuuden valintaan vaikuttaa moni asia kuten, käyttötarkoitus (vuodenajat) ja käytettävissä oleva energiamuoto ja sen saatavuus sekä käytettävän ajan pituus.

        Itse olen rakentamassa kolmen vuodenajan retkipakua ja laskeskelin, että 30mm eristepaksuus (Lämmönjohtavuus (W/mK): 0.022) + 15mm puuverhoilu (Lämmönjohtavuus (W/mK): 0.130) tarvitaan 14,6W*K (lämmitysenergia x lämmitettävät neliöt x lämpötilaero sisä- ja ulkolämpötila). Tämän rakenteen U-arvo 0,575.
        Eli jos ulkona on 0 astetta ja sisälämpötilaksi halutaan +21, niin 25,6m2 eritetyn pinnan lämpöhävikki on 307W/h. Päivän lämmitys näillä arvoilla maksaisi noin 1,10€ (0,307kW x 0,15€/kW x 24h).

        Tämä laskelma on alakanttiin, koska siinä ei oteta huomioon ilmanvaihtoa, eikä koko pakua pysty eristämään joka puolelta yhtä hyvin (ohjaamo/ovet) ja kun esim. sivuoven avaa, niin pakun lämmin ilma karkaa melko tehokkaasti.

        Tällä hetkellä en usko tekeväni pakulla lomareissuja talvella, joten 500W lämmittimellä tulisi teoriassa pärjätä. Olin haaveilut rakentaa pakun aurinkoenergian varaan, mutta on harkittava lisälämmitysratkaisua uudelleen, sillä silloin kuin eniten tarvitaan lämmitysenergiaa, niin silloin aurinkoenergiaa on niukalti.
        Eli eristämisen jälkeen energiakustannukset ei ole ongelma, vaan mitä energiamuotoa käyttää lämmittämisessä. Liikaeristäminen ei tule maksamaan itseänsä takaisin ja minun laskelmissa 30mm eriste, jossa lämmönjohtavuus 0,034 W/(K·m) on optimaalisin. Tuota parempi/ paksumpi eriste ei maksa itsensä takaisin, kun vasta 11/14 vuodessa.

        Laskelmissa ei ole otettu huomioon muut materiaalikulut (liimat, teipit), ei ilmanvaihtoa, ei työkustannuksia, eikä rakenteen paksuutta, joka pienentää sisätiloja.
        Kuulisin mielelläni, millaista lämmitystarvetta olette itse laskeneet ja millä meinaatte tai olette lämmittäneet?

Vastaa käyttäjälle Seppo.K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *